17.06.2025

Kaupungissa on paikka paikoin suorastaan lupiinipeltoja enkä voinut kävellä ohi ilman , että mietin taas lankojen värjäystä ja niin sitten sunnuntain aamukävelyllä otin muovikassin ja sakset ja saksin kassillisen sinisiä/ tumman liilan värisiä kukkia.

Keitin tai siis en keittänyt vaan haudutin liemen sillä jostain luin, että sinistä väriä on vaikea saada lankoihin, mutta se auttaa ettei keitä lientä vaan antaa paremminkin hautua kasvien liemessään. Kerrankin uskon mitä kirjotettiin ja tadaaa.....

Vieläpä minusta kauniin sinistä 💙

 

Heti aloin intoilemaan, että seuraavaksi kokeilen niin, että poimin vain niitä punaisia ja vaaleanpunaisia kukkia....mitähän niistä sitten tulee ?

Touhulassa oli uusia kavereita päiväkahviseurana 😀

Rusakkopariskunta söi ihan tyytyväisenä ruohoa vaikka istuin ihan lähellä kahvia juoden kunnes napsautin kameralla kuvan ja kun  hörökorvat  kuulee kaiken niin pinkaisivat tietysti pakoon.

Oltaisiin me hyvin samaan pihaan sovittu.

 

 

 13.06.2025

Vettä satoi Touhulassa keskiviikkoiltana ja torstaina ihan kaatamalla. Ei tehnyt mieli edes liiterihommiin vaan paremminkin teki mieli fiilistellä sateen ropinaa peltikattoon sisällä. Kynttilöitä palamaan....

 "Isoäidin neliötehdas"  taas käyntiin ja samalla voi katsella juuri julkaistua "Suurta keramiikkakisaa". Sitä katsoessa pitää olla kuitenkin varovainen ettei nyt vain hurahda siihen...meidän kodin lähellä olisi nimittäin keramiikkapaja;  mutta pää kylmänä....kaikkea ei tarvitse  itse kokeilla 😉 .

Ja miten mukavaa kun löysin kaappien kätköistä ihan ensimmäisen nuottiarkin jonka olen koskaan ostanut ....hintaan 5 markkaa. Soittelin nyt tuota huilulla moneen kertaan .

 Ja muistan hyvin miten kävin ihan oikein elävissä kuvissa katsomassa "Love storyn", mutta olin aivan liian nuori silloin että se olisi minuun tehnyt silloin kovin kummoista vaikutusta.Olin laskujeni tuolloin mukaan 12 vuotias.

 

En ehkä vielä ihan kokonaan ymmärtänyt tarinan traagisuutta ?

Aika harvoin on tullut elokuvissa käytyä , mutta yllättäen kaikki ne joita olen käynyt katsomassa ovat jotenkin jääneet mieleen. Ihka nsimmäinen jonka kävin katsomassa oli...
 

Juonesta ei hajuakaan, mutta oli kovin jännittävää kun pääsin elokuviin serkkuni Liisan kanssa. Olimme kai sellaisia alakouluikäisiä silloin ?

 

 

12.06.2025 

Ja kun eilen kirjoitin ettei mitään haluaisi heittää pois niin siitä sitten suoraan bingosanaan HÄVIKKI/JÄTTEET.

No ruokaahan ei meillä juurikaan pois viskata. Se mikä on kaupasta ostettu ja kotiin kiikutettu niin se myös syödään. Muodossa jos toisessa. Enkä ole tarkka edes päivämääristäkään ; eihän  niitä edes ole ennen ollut.

Mutta eräänlainen  "JÄTE/HÄVIKKI "-piste löytyy Touhulan liiteristä. Kun se toisen romu on toisen aarre.

Minusta on mahdottoman  mukavaa kun tekemisen into iskee niin ei tarvitse lähteä mihinkään rauta-tai tarvikekauppaan  vaan voi ensin tonkia olisikohan liiterissä jotain jota voisi hyödytää.Aika usein on ...kunhan se vain löytää 😊.

Sadepäivän ratoksi yritin vähän järjestellä ja ainakin ihmetellä sitä tavaroiden määrää mikä liiteriin on kerääntynyt. Kaivoin esiin kuvan jossa Karin minulle työstämä "työhuone" oli valmis (yli kymmenen vuotta sitten )  ja ennenkaikkea silloin vielä melko tyhjä tila.

                                        

 Silloin oli mielessä, että pitää olla lasitöiden tekemiseen oma tilansa. Tilasta ei ole nyt siis  puute eikä materiaaleista tai välineistä vaan yksinkertaisesti en ole päässyt tekemisen alkuun. 

 

Nyt kun vähän kaihoilla katselin noita kaikki ihania värilaseja niin kävi mielessä, että jos siirtäisi kaikki nuo tarvikkee kotiin jos vaikka talvella olisi enemmän intoa ???? 

 Mutta vielä romuihin mennäksi .....

 

 Ja jos totuuden mukaisia ollaan niin nämä kuvat ovat siitä liiterin "naisten puolelta" ja toinen pääty on täynnä kaikenlaista miesten "roinaa".....sinne ei ole järjestelyintoni vielä riittänyt.

Vähän taas eksyin aiheesta, mutta kun Touhulassa tulee aina vastaan niin paljon kaikenlaista 😃. 

                            

 

 11.06.2025

Kun maalarit vuosia sitten saivat Touhulan maalattua niin kiireesti lähdin ostamaan kukkalaatikoita ikkunoiden eteen. Minusta se oli suorastaan välttämättömyys. Ostin mielestäni mummonmökki-tyyliin sopivat harmaat puiset kehikot. 

Vuosien saatossa ongelmaksi koitui ihan liian pieni multatila tai paremminkin se, että kehikkoihin olisi pitänyt löytää juuri sopivan kapea muovilaatikko. Pieni multatila; ei hyvä,  kun kastella pitäisi jatkuvasti.....no sinnikkäästi siitä huolimatta olen ostellut niihin kukkia ja kanervia monta vuotta.

Nyt sain aikaiseksi ruuvata ne hapertuneet laatikot pois ja ajattelin hävittää ne kokonaan. Mutta talo näyttikin niin tylsältä ja tyhjältä ilman niitä. Ja sitä paitsi ikkunalaudat joihin laatikot oli kiinnitetty oli tietysti saaneet osumaa ja olisi pitänyt ostaa sitten niiden paikkaamiseen sopivaa maalia.Siispä taas maalipönttö esiin ...

Maalasin laatikot valoiseksi ja laitoin niihin vähän häpeissäni silkkikukkia (kun niitä kerran oli valmiina varastossa). Ei kerrota kellekään, etteivät ole aitoja 😉.Tuollaiset ei kyllä oikein kuulu maallle. Mutta on niiden vieressä sentään tulossa OIKEITA krasseja ja kehäkukkia.

Ja yksi jo ihan pohjaton laatikko pääsi laventelien ympärille rappusille

Kun mitään ei oikein malttaisi heittää pois 😊.

 

 06.06.2025

Ihan kaikki maali ei kulunut huvikäyttöön ja minulla oli ihan oikeakin tarve sille. Kamarin uunin kylkeen on tullut jossain vaihessa kosteutta piipusta ja slammattu pinta on "kesinyt". Nokisutari totesi viime käynnillä, että se on vain kauneusvirhe.....jonka päätin nyt korjata. Melkein sormin sai rapsutettua irtonaiset osat pois ja muovisella keittiölastalla loput 👍.

 

Ja maalia pintaan ....

 

 Ja täydestä menee taas😁.

Ja nyt kun saatiin sadetta oikein kunnolla niin luonto kiittää 💚 ja voi noita kaikkia tämän hetken  ihanuuksia......

 Touhulassa läheisen koulun pihassa kukkii koristeomenapuu

 Ja myös Touhulan makuukamarin ikkunan alla oleva koristeomenpuu suorastaan pursuaa kukkia

 

 

 Onneksi noita kaikkia syksyllä kypsyviä omenoita ei tarvitse syödä😊

 

 04.06.2025

Kotona Karin varastossa oli iso maalipönikkä joka on  jäänyt joskus jostain projektista ja esitin toiveen, että voin ottaa sen "huvikäyttöön"  Touhulaan. Ja voi ihme miten mukavaa maalia maalata. Geelimäistä eli ei juurikaan valu ja peittää yhdellä kertaa hyvin. Ja vesiohenteinen  minkä otan aina ilolla vastaan kun tuppaan maalatessa sotkemaan niin paljon muutakin....

 

 

Ja tuosta sitten intoudun maalaamaan huussin jonka seiniin olen usein sutinut kaikenlaisia valkoisten maalien jämiä. Nyt huussikin sai ihan oikeea kunnon maalia seiniin ja lattia oli sininen jo aikaisemmin ja kaukaa viisaana olin ostanut myös yhden pienen purkin varoiksi ns. paikkaukseen eli maalikaupassa ei tarvinnut poiketa lainkaan. Luin joskus aikanaan, että sininen väri pitää kärpäset loitolla; hyttysiin se ei kokemukseni perusteella päde 😤.

Olen aikaisemmin "stailannut" huussin kaikella meriaiheisella rekvisiitalla ja hetken jo ajattelin jättää kaiken krumeluurin pois MUTTA sitten kun katselin kaikkia niitä minulle ajautuneita kivoja tavaroita niin en malttanutkaan kun kaikkiin liittyy jotain mukavia muistoja.....

vaikkapa kivet jotka olen poiminut rantalomilta ....

 

Itse tehty lasityö ....

 

 Isälle joskus synttärilahjaksi ostamani solmutaulu mökille....tai tai tai....

 

Kaikki ne piti laittaa esille ja minäkin kritisoin aika ajoin sisustusohjelmien stailailuja 😁.

 

 Eli Stig ombord  😁

 

Merimatka jatkukoon.....😉

 

29.05.2025

 

Vanha kansa istutti perunansa Kustaan päivänä eli 6.6 , mutta minä laitoin jo ne muutamat perunat mitkä aioin istuttaa multiin. Idut olivat jo tosi pitkiä.

 

Alkuvuosina kasvatin enemmänkin juureksia. Porkkanoita, punajuuria, sipulia, kaaleja, mutta olen todennut, että parempilaatuisia saa kaupasta ympäri vuoden. Ja edullisestikin.

Mutta kasvimaata kääntäessä totesin taas , että on kaksi pahuksen sinnikästä kasvia jota en tahdo saada kitkettyä pois. Toinen on minttu ja toinen on villisuolaheinä.
 

Minttua olen siirtänyt jo monena keväänä kasvamaan villinä paikkaan jossa se saa rauhassa rehottaa. Suolaheinää en jaksa enää 😨. Se valtaa alaa kaikelta muulta. Ei siis kannata sitä kasvimaalle laittaa jos ei halua ruveta oikeaksi suolaheinäviljelijäksi. 

Tänään on rakkaan Isäni syntymäpäivä ja hän olisi täyttänyt 89 vuotta. "Isän pensas" on pihan angervo joka kukkii aina juurikin hänen syntymäpäivänään oli kevät ollut sitten minkälainen tahansa.

💙💙💙💙

Ja heleää helatorstaita myös !

 

28.05.2025

Kevään kasvivärjäys kokeilut on nyt tehty ja ajattelin tässä samalla kertoa siitä puuhasta vähän enemmän jos vaikka joku muukin innostuisi. Luulin sitä alkujaan paljon hankalammaksi , mutta se on pelkästään kivaa puuhaa; lähinnä kun ei koskaan voi tietää mitä väriä milloinkin syntyy.

Olen käyttänyt aina seiska veikan valkoista lankaa ja ihan vain siksi että sitä saa napattua mukaansa  lähes jokaisesta maitokaupasta. Kerä puretaan ensin. Jos ei nyt omista tuollaista hienoa vyyhdintä niin tuolin selkänoja ajaa lähes saman asian tai kaverin kädet .....

 

Ja sitten kerätään kasveja. Nyt kevään kasveista kokeilin voikukkia

 

Punasipulin kuoria ja raparperin pieniä varsia

Ja myös nuoria vastapuhjenneita koivunlehtiä

Alunaa pitää ainakin olla mutta viinikivi oli minulle tänä vuonna uusi hankinta.

 

Paljon noita aineita ei tarvita; hyppysellisiä tuollaisiin pieniin värjäyseriin.

Kasveja keitetään 1-2 tuntia ja kasvit siiviöidään pois

 

Sen jälkeen lankoja pidetään (ei keitetä) väriliemessä 60-70 asteessa 1-2 tuntia ja huuhdellaan ja laitan aina viimeiseen huuhteluveteen etikkaa ja tässähän näitä sitten on......

 

 

 

 Vasemmalla koivun lehdillä värjätty. Toinen keltaisista on jo vähän vihreämpää sillä noiden värjäysten välillä on viikko oli mitä nuorempia lehtiä kerää niin sen kirkkaamman keltaista saa. Oikealla  tuo hitusen oranssi on siitä punaisesta liemestä ja yllättäen voikukista (keltaisten välissä) tuli aika hailakkaa väriä. Olisi luullut toisin ?

 

 

 Ehkä näin pitkästi kerrottuna koko touhu  voi tuntua turhanpäiväiseltä kun kaikenvärisiä lankoja on kaupat pullollaan , mutta joku ihme hauskuus tässä piilee...kokeile pois 😊. Saatat jäädä koukkuun.

 

 27.05.2025

Touhulassa kukkii nyt suklaakirsikka. Se on istutettu pienille tytöille 💗. Ikähaitari 3-14 vuotta.

 Pojille on omat puunsa. Omena- ja luumupuut. Vähän miehekkäämmät lajit 😊.

Repolaisen ja Pöllön kanssa oli puhetta kuusankerkistä ja niitä lähdinkin poimimaan kun ne on nyt justiinsa parhaimmillaan. Parhaan sadon antaa oma pihakotikuusi joka alkaa olla jo oikeasti jättiläisen mitoissa. 

Keinu näyttää aika pieneltä sen rinnalla 😉.

Kuusenkerkät laitoin nyt yöksi likoon ja tarkoitus on keittää nyt ensi alkuun niistä yskänlääkettä pahan päivän varalle.

Nokkoset olen kai onnistumaan syömään kokonaan tontilta kun niitä ei enää ole vakiopaikoissa, mutta rentun ruusu ei petä koskaan. Maitohorsma on nyt juuri hyvää syötävää. 

Parsan tapaan; pellille ja vähän öljyä ja suolaa ja uuniin.

 

 

Vähän salaatinkastiketta kylkeen. Parasta on nuo vähän kärähtäneet tupsut 😋.

 23.05.2025

Touhulassa luonto ja eläimet tulee lähelle.

Kun menen esimerkiksi huussiin niin koputan oveen....en kohteliaisuuttani vaan siksi , että näin yhtenä päivänä hiiren, myyrän tai päästäisen vilistävän huussin alle. Ilmoitan koputuksella ja tömistelyllä , että nyt on minun vuoroni 😊. 

Kasvihuoneessa asusti myös pienen pieni jyrsijä joka oli tehnyt pesän siellä olleeseen puulaatikkoon ja olihan siellä pehmusteita tarjolla mm. hallaharsoa ja juurimattoa. Poistin tavarat ja jätin kannen auki jotta pieni tyyppi ymmärsi vaihtaa kotia. Vähän tosin kävi sääliksikin 😇kun oli vielä niin pieni ja menetti kotinsa. Mutta ei auta; vallanvaihto on pakollinen. 

 

Työhanskalaatikossa on ilmeisesti myös mukava asustaa. Ihmeellistä kyllä ainoastaan minun työhanskani kelpaavat syötäväksi 😉. Eli punaiset ovat hyvänmakuisia tai hajuisia  ; siniset ja mustat ei kelpaa.

 

 

Linnun pesiä löytyi puupinoista ja yksi oli myös katiskan päällä. Onneksi ovat jo  tyhjiä.

 

Pörriäisiä on ja hyvä niin

 

 Tässä ollaan saman voikukan kimpussa ; minä keräsin kukintoja kasvinvärjäykseen ja toinen on ihan ravinnon keräys mielessään.

Muitakin mukavia tuttavuuksia. Siili joka pinkaisi niin nopeasti metsän siimekseen eikä halunnut tulla kuvaan, mutta siellä se on jos tarkkaan katsoo....

 

 

Ja samana aamuna järvellä  joutsen pariskunta

 

 Kuvia en juurikaan ehtinyt zoomailla , mutta riittänevät todistusaineistoksi, että kaikenlaista elämää luonnossa on 💚. Luontakuvaajat on erikseen 😊.