lauantai 25. huhtikuuta 2026

 

 26.04.2026

Vielä ehdin ottaa aurinkoisia aamukuvia Touhulan ympäristöstä ennen "takatalven" tuloa . Touhulan on kuivan maan mökki mutta muutaman sadan metrin päässä on järven ranta ja venepaikkakin.

Rannasta löytyy myös kota ja matonpesupesupaikka , lentopallokenttä ja lasten leikkipaikka.
 


Kylässä oli aiemmin Tarmo-lähikauppa mutta nykyisin enää vain pizzeria (jossa en ole tosin koskaan käynyt). Aiemmin niissä tiloissa on ollut useampikin pubi-yritys. Arttu Wiskarikin oli  kerran alkutaipaleellaan siellä esiintymässä.  Ei tullut käytyä silloin eikä koskaan muulloinkaan. 

Mutta ihan niinkuin vastaavat  isommatkin kylät jäävät ilman palveluja. Aiemmin nähtiin vielä kauppa-autokin kulkemassa kylän raittia. Nyt ei sitäkään. Kirjastoauto sentään kulkee kerran viikossa  ja toki paikallisliikenteen linja-auto silloin kun kulkee. 

Mutta kun kaikki Touhulaan varatut sapuskat tuli syötyä  😉 ja kylmää säätä luvassa niin edessä oli lähtö takaisin kaupunkiin.

Ja kotona odottikin iloinen yllätys....


 sellaista kaupunkiruokaa 😋.

 

perjantai 24. huhtikuuta 2026

 

25.04.2026

 Kun niitä kasvilavan tiiliä siirtelin paikasta toiseen niin huomasin miten eri kokosia ja painoisia ne olivat.

Ja siitä hoksasin ettei ne ole mitään rautakaupasta ostettuja (tietenkään).Tulisijat on rakennettu ilmeisesti joskus 1900-luvun alussa kuten talokin ja ja tiilet ovat niistä peräisin. Tiilet olen säilyttänyt kun Isäni kanssa purettiin vanhat tulisijat ja se tehtiin ihan ensimmäisenä Touhula kesänä.

 

 Isä tässä ihan tiilipölyn peitossa 😍

 Osa puretuista tiilistä meni silloin liiterin taakse täyttömaaksi mutta onneksi ne parhaimmat tuli säilytettyä. Onneksi.

Mutta jos miettii miten nuo tiilet ovat ensin palvelleet vanhoissa tulisijoissa sen sata vuotta ?, sitten säilytetty ulkona vuosikausia ja tuossa vielä sitten tuossa purkamassani kasvilavassa vuosikausia ja vieläkin pitosin ne uusiokäyttöä varten. Laatutavaraa !

torstai 23. huhtikuuta 2026

 

 24.04.2026

Kun Touhussa ollaan paljon ulkona ja puuhataan kaikkea niin ruokaenergiaa tarvitaan ja ruoka myös aina maistuu täällä niin hyvälle. Silloinkin kun asuin ja elin yksin niin kokkailin aina itselleni ihan "oikeaa" ruokaa.  Siksi kai, että tykkään kokkailla ja myös siksi että kaipaan joka päivä lämpimän aterian. Niin siis myös Touhulassakin.

Stansta jo aiemmin kyselikin poikkeaako ruokapolitiikka mitenkään Touhulan ja kaupunkikodin välillä. No ainakin aika yksinkertaisia ruokia täällä yleensä valmistan. Eilen leivinuunissa oli pakasteseitä sipulin ja tomaatin kera ja se hautui siellä hissukseen sillä aikaa kun olin ulkona. Seurakseen se sai valmista aurinkosalaattia ja raejuustoa. Saunan jälkeen söin siitä loput ja kauraisia karjanpiirakoita 😋vielä perään.

 Kesällä ruoka valmistuu pääosin ulkona mutta nyt kun lämmitän joka tapauksessa leivinuunia ja keittiön puuhellaa niin siinä samalla se ruokakin valmistuu.Mikroa ei ole eikä luultavasti koskaan tulekaan; niin kiire ei täällä koskaan saa olla ettei ruokaa ehtisi lämmittää.

Käyn ruokakaupassa tänne tullessa ja niillä sitten pärjään sen ajan kun täällä yhteen syssyyn oleilen. Menen kotiin sitten kun ruoka loppuu....toteaa Kari.

Jos ruoka on yksinkertaista ja helppoa niin siitä pidän huolen, että täällä syön aina vain minulle mieleisistä  astioista. 



Petrattavaa on vielä kahvikupin kohdalla. Edelleen hilloan  niitä "vieraskahvikuppeja" kaapissa.
 


Voisihan sitä edes ne päiväkahvit juoda ihan "oikeasta" Eeva-tädiltä perityistä kahvikupeista.


 Keittokirjaa harvemmin käytän , mutta sellainenkin on. Äidiltä peritty.

Ja todella paljon aikoinaan selattu ja sutattu ja löytyy sieltä mm. nuorena tyttönä usein leipomani yhden munan kakku.
 

Vähän on rapatessa roiskunut😂. 

Mutta makaronivellin ohjetta siitä ei löydy (Hannin onneksi ja Pöllön ja minun onneksi 😉)

keskiviikko 22. huhtikuuta 2026

 

23.04.2026 

Kasvihuone on nyt siinä kunnossa, että sinne  saa kasvamaan sen minkä aikoo. Kurkkua, tomaattia, papuja, mangoldai, lehtikaalia, herneitä, salaattia, pinaattia ....ja mitä näitä nyt onkaan ?

 

Ulkona oleviin kasvilavoihin en tänä vuonna aio istuttaa mitään kesäkasviksia niinkuin aiempina vuosina.

Toinen tiilistä kyhätty kasvilava sai jo muutenkin lähtöpassit 😂.

Mutta kun lähdin sitä purkamaan huomasin osassa kasvavan niin kauniisti sammalta etten malttanut jättää niitä käyttämättä vaan tein vielä uuden poteron toisen kasvilavan päätyyn. Siihen kun sivelee kesän mittaan tiilien päälle piimän loput niin sammaleet siitä tykkää.Nyt se on vielä vähän rujon näköinen.
 

Energiat loppui ja ideointikin vähän kangerteli .....ja tiedän toki että muuraukseen käytetään myös laastia mutta kun minä tykkään koota noita palapelin lailla ja uudelleen ja uudelleen.Huvinsa kullakin.

Mutta nyt jäi hommat sikseen  ja sauna lämpiämään. Jatkuu kun jatkuu 😊.

tiistai 21. huhtikuuta 2026

 22.04.2026

Touhulan elämän menoon kestää aina hetken tottua. Rutiinit on kaupunkielämään verrattuna aika erilaiset. Aikaa (ja energiaa) menee veden ja puiden kantoon , käsin tiskaamiseen, vesien ja saunan lämmittämiseen. 

Puhumattakaan siitä että kun kuljeskelee ulkona pihapiirissä niin koko ajan käy mielessä , että ai niin tuokin ja tuokin....mutta pidän siitä periaatteesta täällä tiukasti kiinni, että teen vain sen mikä mukavalta tuntuu. Silloin ei pääse turhaan rasittumaan ja stressaantumaan varsinkin kun pääperiaatteena on kuitenkin aina ollut ettei  mikään ole täällä niin pilkulleen ei edes sinne päin. 

Ja välillä pitää toki nakata työrukkaset pois ja juoda kuppi kahvia aurinossa liiterin seinustalla 😎.
 

Isäni sanoi monesti kun mökkikausi alkoi , että vähän hitaasti jalka nousee 😊mutta katsotaan sitten loppukesästä. Isä viittasi siihen kun silloinen mökki oli korkean kallion päällä ja rappusia riitti noustavaksi.Kunto koheni väkisinkin. Sitä odotellessa .....

maanantai 20. huhtikuuta 2026

 

21.04.2026 

Touhulan kevät on nyt korkattu . Kuusi kuukautta "Touhulatta"  takana . Tänä vuonna oli niin vähäluminen talvi, että aikaisemminkin olisi voinut mökkikauden aloittaa. Mutta ehtiihän tässä.

Kun lähdin aamulla tänne ajelemaan niin yritin päästä sellaiseen zen-tilaan, että nyt ei kaikkea tarvitse saada tehtyä yhdellä kertaa ; eikä ainakaan samana päivänä  😁. Pääasia on , että mökki lämpiää riittävästi yöpymistä ajatellen. Mutta helpommin ajateltu kuin tehty.

Hirveä vimma oli heti aloittaa siivous. Matot ja kaikki vuodevaatteet ulos tuulettumaan koko päiväksi ja siitä sitten pyörremyrskyn lailla mökki kesäkuntoon. Ja sitten vielä kasvihuoneenkin kimppuun sitä järjestelemään. Olin ehtinyt miettiä kaikkea tekemistä valmiiksi talven aikana sohvalla maatessa 😉.

Saunan jälkeen veto loppui tyystin enkä olisi kissaa jaksanut edes sanoa....eikä tarvinnutkaan 😽.  Arttu kun jäi Karin kanssa kaupunkiin kotoilemaan. 

 

Nyt kukkii sinivuokot ja valkovuokot ihanasti yhtaikaa. 

perjantai 17. lokakuuta 2025

 

 18.10.2025

 Kun tupaa ja saunaa lämmittää päivittäin puilla niin puita saa kantaa yhden jos toisenkin kerran. Tuntuu , että puukoppa on aina vajaa....

 

Millä niitä polttopuita on sitten kiva kantaa ? Ikean iso sininen kassi on ihan hyvä, mutta ei ehkä kuitenkaan ihan mummonmökki-tyyliä 😉.

Kari teki kerran vanerista kantotelineen ja se on siksi hyvä, että itse teline ei paljoa paina. Sillä on hyvä viedä saunalle puita.

 Ja puuliiterissä on ollut yksi vanha puukoppa johon en mielelläni ole tarttunut. Siihen on tehty narusta kantohihna ja se on sekä ruma että epämukava käteen.

Mutta itseään pitää vähän huijata ja niin kudoin siihen päälliseksi uuden kädensijan.( Samalla tuli katseltua tähtien tanssit ) .Nyt saa siihenkin  tartuttua ehkä paremmin ....pienellä autettu. 

Touhulan syystyöt on tapeteltu; tosin rännien puhdistus on vielä edessä, mutta muuten saa talvi jo tulla. Ja itse asiassa syystyöt voi myös jättää tekemättä 😊. Koskelossa on jäänyt joskus saunan vesipata tyhjäämättä talveksi eikä ole miksikään mennyt ja jos nyt joku muovinen ämpäri tai saavi halkeaa pakkasella niin ehkä olisi muutenkin hyvä ostaa uusi. Keväällä ne hommat on sitten vastassa, mutta silloinhan onkin hirveä into ja energia tehdä kaikkea.

Mökkiläisen syystyöt onkin minussta enemmän sitä henkistä luopumista ja pitää hyväksyä pikkuhiljaa se, että taas on yksi kesä takana. Tomas Ledinin vanha ihana kappale jäi soimaan päähän "Sommaren är kort " Ja nyt  mennään talviunille hyvillä mielin 💚.

Touhulan tarina jää siis talvehtimaan , mutta kaikenlainen muu rupattelu toki jatkuu tarinoiden puolella.