03.10.2026

 Nyt erityisen hyvä aika suunnitella Touhulan ensi kesän hommia 😉. 

Ihan ykköseksi PITÄÄ laittaa ulkoportaiden uusiminen. Kertaallen niitä jo on Kari tukenut, mutta nyt näyttää siltä , että tarvitaan vähän järeämpää tekemistä. Ja kun kerran aina pitää olla ne "piirustukset" niin tässähän minun suunnitelmani. (Suunnittelu) kuva on otettu elokuussa kun oli vielä vehreämpää kuin ihan tänä päivänä.

Punainen vaakaviiva kuvaa sitä että tulevat portaat tulisi olla nykyisiä hitusen leveämmät ja sininen pystyviiva kuvaa sitä että kaide olisi kiva  ja ajan myötä myös tuiki tarpeellinen . Karilla nyt sitten "hyväksytän" rakennuspiirustukset ja hän saa myös kunnian sen toteutukseen😊.

Ja jos mietin mitä tänä kesänä tuli tehtyä niin ensimmäiseksi tulee mieleeni koristeallas jota olen siirrellyt ja naamioinut moneen kertaan ja tadaa....nyt vasta on sellainen kuin toivoin. 

Eli piilossa kivien seassa suihkuaa pieni vesiaihe.  Solisee juuri sopivasti....

 Ja nyt kun ei enää juuri sen suurempia puuhia ole kokosin Touhulaan ihan omat säännöt 😀.

 

Touhulassa  

Nukutaan paljon ja sikeästi niin illalla kuin aamullakin ja onhan ne päiväunetkin (riippukeinussa ) sallittuja.

Syödään hyvin mutta terveellisesti; herkkuja mitenkään unohtamatta.

Ollaan ulkona satoi tai paistoi ja ainakin päiväkahvi pitää nauttia ulkona (kesällä) mutta jos sataa niin ne saa juoda kasvihuoneessakin.

Tehdään vain sitä mikä milloinkin on mukavaa. Jos/kun on niitä vähemmän kivoja pakollisia hommia niin tehdään ne nopeasti pois alta jotta voidaan siirtyä niihin mukavimpiin.

Ulkona pitää myös muistaa istua tekemättä mitään (kesällä ). Sanaristikon täyttäminen sallittakoon.

Se kasvaa mikä kasvaa. Koiranputket ja voikukat kuuluu pihapiiriin. Välillä siellä saattaa pilkahtaa joku ihan istutettukin kasvi/kukka. Antaa kaikkien kukkien kukkia !

Luovuus on ihan ykkösjuttu ! Kaikkea voi kokeilla ja hullunkurisia ideoita voi ja saa toteuttaa.

Se mikä kasvatetaan (= se mikä kasvaa ) syödään pois.

Joka ilta (tai misksei päivä) saunotaan . Asia josta ei kannata edes neuvotella. Saunatontun kanssa on näin sovittu ja sopimuksistahan pidetään aina kiinni.Saunan jälkeen herkutellaan lohileivillä.

Kiroilla ei saa eikä riidellä. Jos on surullinen olo tai pahasti kiukuttaa pitää mennä hetkeksi metsään kuljeksimaan ja mököttämään ja kohta jo olo on kevyempi.

Vanhaa taloa kohdellaan kunniottavasti ja kuunnellaan tarkkaan sen vaatimuksia eikä kosketa turhaan mihinkään sellaiseen mikä ei ole pakollista. Pidetään Touhulan hyvä henki aina hyvällä mielellä.

Näillä sanoilla pakkaan Touhulan talveksi uinumaan talviunta 💙.

 02.10.2026 

 Talvi saa nyt tulla ! Vaikkei mitään kiirettä kuitenkaan 😉!

 Laitoin nimittäin  makuukamarin ikkunaan tuplat. Ja tuplaikkunoiden laittamiseen kuuluu rakojen tilkkiminen pumpulilla tai kalsarin lahkeella (riippuen rakojen suuruudesta 😂) ja ikkunateippiä sitten vielä saumojen päälle. Ennen tuohon ikkunarakojen liimaukseen käytettiin liimapaperia. Muistan sen hyvin lapsuudesta. Ja nyt kun menin katsomaan nettisivustoja  niin sellaistakin olisi ollut myytävänä. Mutta minullapa on jemmassa monen monta rulla tuota muovista. Tyylivirhe ; myönnän.

 

 

Mutta ihan oikeaoppisesti ja vanhan ajan tyyliin laitoin sentään ikkunoiden väliin pumpulia ja tulitikkuaskeja kosteutta keräämään.

Pihassa haravoitavaa on/olisi niin paljon kuin vain viitsii. Minä en siitä hommasta oikein piittaa eli muutaman kärryllisen kerään ihan ulko-oven edestä ettei sisälle kulkeutuisi jaloissa niin paljon kuivia lehtiä. Muualla maatuvat lehdet maatuvat aikanaan ja ovat vain hyväksi maapohjalle.Tällä logiikalla toimii laiska haravanheiluttaja 😉.

 Ja pihatöissää olen koko ajan "haukkana" lintujen seassa kun ne viimesetkin omenat tipahtavat  puusta...

 Kumpi ehtii ensin ? Haukka vai varis 😂.

  01.10.2026

Kun ei kissa karvoistaan mihinkään pääse niin en päse minäkään lankojen värjäyksestä. Olin nimittäin jo pakannut pois kaikki kasvivärjäykseen käyttämäni tavarat kun luulin etten enää innostu siitä hommasta tänä syksynä.No onneksi Touhulassa oli vielä yksi kerä valkoista seiska veikka-lankaa jemmassa.

Ja kun olin säilyttänyt kahden graattiomenan kuoret ihan vain värjäystä varten  niin oli ihan PAKKO vielä katsastaa mitä niistä syntyy. Ja syntyihän niistä. 

 Voimakkaan vahvaa keltaista niinkuin ulkomailla pitkään auringossa kypsyneen hedelmien kuoresta voisi päätelläkin. 

Ja kun alkuun pääsin niin katseeni osui orapihlaja-aidan punaisiin marjoihin.

Punaista pyysin ja punaista sain. Ehkä jopa vähän "teollisen" väristä ? 

 Passaavat nuokin ihan mukavasti yhteen 

Ja aikani kuluksi noita keitoksia keittäessä keräsin vielä lähiympäristöstä kaikkea jossa oli edes jotain vähän väriä. Loput kranssin kukat, muutama ruusunmarja,koristeomenapuun pienen pieniä  marjoja ja muutama värikäs lehti pääsi viimeiseen keitokseen.

 Tuollaiset sekametelisopat ovat siitä vähän hankalia kun ei tiedä mistä mikäkin väri on lähtöisin mutta se ei minulle tärkeintä vaan se lopputulos....eikä ehkä niin sekään ....vaan se suunnittelu ,innostuminen ja itse tekeminen on koukuttavaa ja varsinkin se  yllätys mitä milloin tulee...

Sekalaisesta kasvisopasta syntyi ihan kaunista  persikan väriä.

 Mutta nyt laitoin värjäyskattilat TAAS  varastoon. Minulle tuo kasvivärjäys on sellaista pihapuuhastelua ja kerään kamppeet pois kun ilmat viilenee.Äkkiä ne sieltä sitten taas ottaa jos......no viimeistään ensi keväänä ?

  30.09.2026

Lempeä syyssää jatkuu ja vaikka eilen aamulla vähän satoikin niin sehän kuuluu syksyyn. Lämmin tihkusade ei nyt kai ketään haittaa. Päinvastoin....ei tullut edes mieleenkään ottaa ruohonleikkuria esiin ! Ja auringonkukka jaksaa vielä loistaa.

Ja krassit kukkivat edelleen ja kiemurtelevat ties jo kuinka pitkälle......

Osa ihan  maljakkoon asti 💛.

"Hidas hämäläinen" kärhö alkoi kukkia vasta nyt .Parempi myöhään kuin ei ollenkaan ?

 

Eikä loppujen lopuksi omenasadosta tullut sen pahempaa "riesaa".Nuo kuvan Juuso-talviomenat ovat nyt parhaimmillaan syötäviksi.

Toisessa talviomenapuussa oli vain muutama omena mutta ne olisivat tosi hyvänn makuisia. Lajiketta en valitettavasti muista/tiedä.

Omena- ja luumupuulle pitää tehdä ensi vuonna voimakas leikkaus....parturointi suora

 29.09.2026

Luulin jo että Touhula-kausi olisi tältä syksyltä taputeltu , mutta nyt kun aurinkoisia lämpimiä päiviä on vielä lupailtu lisää niin auton nokka suuntaa tänä aamuna kohti maaseutua. 

 Aina siellä jotain touhuttavaa löytyy ja vaikkei löytyiskään niin ainakin voi nauttia ihanista syyspäivistä 🍁🍂🌝.

 16.09.2026

Sieniretkeni tuotti tulosta. 

 Suppilovahveroita oli jo ja kanttarellejakin vielä vaikka mietin että onko nollan rajaan hiipunut lämpötila  palelluttanut osan sienistä. Ei onneksi ollut.

Hienoa tietysti, että sieniretkeltä palaa sienien kanssa, mutta kaikkein parasta on kuitenkin se metsässä oleskelu kun hiljaisuus ihan humisee korvissa. Metsässä tajuaa sen miten paljon taustaääntä maailmaan mahtuu. Sellaistakin mitä ei yleensä yhtään noteeraa.

Tunnustan, että nyt hiukan arastelin yksin metsään menoa kun olen sattumoisin lukenut sen verran paljon karhuista ja muista petoeläimistä, mutta hetken päästä rentouduin. Olin vain yhtä metsän kanssa 💚. Enkä tavannut eläimiä ; en edes hirvikärpäsiä.

Tuskin mikään maistuu kai sen paremmalta  saunan jälkeen kuin vasta paistetut sienet+sipuli ruisleivällä ; tai no ainakin yhtä hyvältä kuin ne perinteiset lohileivät 😉.

15.09.2026 

Touhulassa ei ole ns. mukavuuksia eli puilla lämmitetään ja vesi kannetaan ja huussissa asioidaan. Mutta yksi luxustuote löytyy 😉. Sellainen jota ei hienommissakaan huusholleissa taida olla ?

Lämmitetty vaatelipasto !

 Suorastaan pakon edessä akaisempien muuttojen tiimellyksessä kyseinen vaatelipasto ajautui tuohon leivinuunin kupeeseen kun ei muuallekaan mahtunut. Nyt aamuisin on suorastaan  suloisen ihanaa pukea lämpimät alusvaatteet ja sukat päälle tai vaikkapa vaihtaa hikipaita lämpimään nuttuun.

Tässä sitä olisi ideaa insinööreille kehittettäväksi. Lämmitettävä vaatekaappi/lipasto ! Ainakin vilukissat tykkäisivät. 

Ja nyt kun tupaa ja leivinuunia kerran lämmitän päivittäin niin yritin löytää omenoiden kuivatukseen sisältä sopivan (?) paikan. Viime vuonna kun kuivatin omenia  ison määrän ja osan kuivatin saunatuvassa ja siellä ne ehtivät osittain homehtua. Nyt viritin "kuivatusputket" ruokapöydän yli.

Leivinuunissa kuivattaminen olisi  muuten tosi näppärää mutta sen lämpötilan säätäminen on nimenomaan säätämistä. Ohuet omenviipaleet kärähtävät nopeasti. Mutta leivinuunin lämmössä kyllä kypsyi erittäin hyvin omenakaurapaistos. 

 Nam . Kaurapuuroa vähän jalommassa muodossa 😋.