03.10.2026

 Nyt erityisen hyvä aika suunnitella Touhulan ensi kesän hommia 😉. 

Ihan ykköseksi PITÄÄ laittaa ulkoportaiden uusiminen. Kertaallen niitä jo on Kari tukenut, mutta nyt näyttää siltä , että tarvitaan vähän järeämpää tekemistä. Ja kun kerran aina pitää olla ne "piirustukset" niin tässähän minun suunnitelmani. (Suunnittelu) kuva on otettu elokuussa kun oli vielä vehreämpää kuin ihan tänä päivänä.

Punainen vaakaviiva kuvaa sitä että tulevat portaat tulisi olla nykyisiä hitusen leveämmät ja sininen pystyviiva kuvaa sitä että kaide olisi kiva  ja ajan myötä myös tuiki tarpeellinen . Karilla nyt sitten "hyväksytän" rakennuspiirustukset ja hän saa myös kunnian sen toteutukseen😊.

Ja jos mietin mitä tänä kesänä tuli tehtyä niin ensimmäiseksi tulee mieleeni koristeallas jota olen siirrellyt ja naamioinut moneen kertaan ja tadaa....nyt vasta on sellainen kuin toivoin. 

Eli piilossa kivien seassa suihkuaa pieni vesiaihe.  Solisee juuri sopivasti....

 Ja nyt kun ei enää juuri sen suurempia puuhia ole kokosin Touhulaan ihan omat säännöt 😀.

 

Touhulassa  

Nukutaan paljon ja sikeästi niin illalla kuin aamullakin ja onhan ne päiväunetkin (riippukeinussa ) sallittuja.

Syödään hyvin mutta terveellisesti; herkkuja mitenkään unohtamatta.

Ollaan ulkona satoi tai paistoi ja ainakin päiväkahvi pitää nauttia ulkona (kesällä) mutta jos sataa niin ne saa juoda kasvihuoneessakin.

Tehdään vain sitä mikä milloinkin on mukavaa. Jos/kun on niitä vähemmän kivoja pakollisia hommia niin tehdään ne nopeasti pois alta jotta voidaan siirtyä niihin mukavimpiin.

Ulkona pitää myös muistaa istua tekemättä mitään (kesällä ). Sanaristikon täyttäminen sallittakoon.

Se kasvaa mikä kasvaa. Koiranputket ja voikukat kuuluu pihapiiriin. Välillä siellä saattaa pilkahtaa joku ihan istutettukin kasvi/kukka. Antaa kaikkien kukkien kukkia !

Luovuus on ihan ykkösjuttu ! Kaikkea voi kokeilla ja hullunkurisia ideoita voi ja saa toteuttaa.

Se mikä kasvatetaan (= se mikä kasvaa ) syödään pois.

Joka ilta (tai misksei päivä) saunotaan . Asia josta ei kannata edes neuvotella. Saunatontun kanssa on näin sovittu ja sopimuksistahan pidetään aina kiinni.Saunan jälkeen herkutellaan lohileivillä.

Kiroilla ei saa eikä riidellä. Jos on surullinen olo tai pahasti kiukuttaa pitää mennä hetkeksi metsään kuljeksimaan ja mököttämään ja kohta jo olo on kevyempi.

Vanhaa taloa kohdellaan kunniottavasti ja kuunnellaan tarkkaan sen vaatimuksia eikä kosketa turhaan mihinkään sellaiseen mikä ei ole pakollista. Pidetään Touhulan hyvä henki aina hyvällä mielellä.

Näillä sanoilla pakkaan Touhulan talveksi uinumaan talviunta 💙.

 02.10.2026 

 Talvi saa nyt tulla ! Vaikkei mitään kiirettä kuitenkaan 😉!

 Laitoin nimittäin  makuukamarin ikkunaan tuplat. Ja tuplaikkunoiden laittamiseen kuuluu rakojen tilkkiminen pumpulilla tai kalsarin lahkeella (riippuen rakojen suuruudesta 😂) ja ikkunateippiä sitten vielä saumojen päälle. Ennen tuohon ikkunarakojen liimaukseen käytettiin liimapaperia. Muistan sen hyvin lapsuudesta. Ja nyt kun menin katsomaan nettisivustoja  niin sellaistakin olisi ollut myytävänä. Mutta minullapa on jemmassa monen monta rulla tuota muovista. Tyylivirhe ; myönnän.

 

 

Mutta ihan oikeaoppisesti ja vanhan ajan tyyliin laitoin sentään ikkunoiden väliin pumpulia ja tulitikkuaskeja kosteutta keräämään.

Pihassa haravoitavaa on/olisi niin paljon kuin vain viitsii. Minä en siitä hommasta oikein piittaa eli muutaman kärryllisen kerään ihan ulko-oven edestä ettei sisälle kulkeutuisi jaloissa niin paljon kuivia lehtiä. Muualla maatuvat lehdet maatuvat aikanaan ja ovat vain hyväksi maapohjalle.Tällä logiikalla toimii laiska haravanheiluttaja 😉.

 Ja pihatöissää olen koko ajan "haukkana" lintujen seassa kun ne viimesetkin omenat tipahtavat  puusta...

 Kumpi ehtii ensin ? Haukka vai varis 😂.

  01.10.2026

Kun ei kissa karvoistaan mihinkään pääse niin en päse minäkään lankojen värjäyksestä. Olin nimittäin jo pakannut pois kaikki kasvivärjäykseen käyttämäni tavarat kun luulin etten enää innostu siitä hommasta tänä syksynä.No onneksi Touhulassa oli vielä yksi kerä valkoista seiska veikka-lankaa jemmassa.

Ja kun olin säilyttänyt kahden graattiomenan kuoret ihan vain värjäystä varten  niin oli ihan PAKKO vielä katsastaa mitä niistä syntyy. Ja syntyihän niistä. 

 Voimakkaan vahvaa keltaista niinkuin ulkomailla pitkään auringossa kypsyneen hedelmien kuoresta voisi päätelläkin. 

Ja kun alkuun pääsin niin katseeni osui orapihlaja-aidan punaisiin marjoihin.

Punaista pyysin ja punaista sain. Ehkä jopa vähän "teollisen" väristä ? 

 Passaavat nuokin ihan mukavasti yhteen 

Ja aikani kuluksi noita keitoksia keittäessä keräsin vielä lähiympäristöstä kaikkea jossa oli edes jotain vähän väriä. Loput kranssin kukat, muutama ruusunmarja,koristeomenapuun pienen pieniä  marjoja ja muutama värikäs lehti pääsi viimeiseen keitokseen.

 Tuollaiset sekametelisopat ovat siitä vähän hankalia kun ei tiedä mistä mikäkin väri on lähtöisin mutta se ei minulle tärkeintä vaan se lopputulos....eikä ehkä niin sekään ....vaan se suunnittelu ,innostuminen ja itse tekeminen on koukuttavaa ja varsinkin se  yllätys mitä milloin tulee...

Sekalaisesta kasvisopasta syntyi ihan kaunista  persikan väriä.

 Mutta nyt laitoin värjäyskattilat TAAS  varastoon. Minulle tuo kasvivärjäys on sellaista pihapuuhastelua ja kerään kamppeet pois kun ilmat viilenee.Äkkiä ne sieltä sitten taas ottaa jos......no viimeistään ensi keväänä ?

  30.09.2026

Lempeä syyssää jatkuu ja vaikka eilen aamulla vähän satoikin niin sehän kuuluu syksyyn. Lämmin tihkusade ei nyt kai ketään haittaa. Päinvastoin....ei tullut edes mieleenkään ottaa ruohonleikkuria esiin ! Ja auringonkukka jaksaa vielä loistaa.

Ja krassit kukkivat edelleen ja kiemurtelevat ties jo kuinka pitkälle......

Osa ihan  maljakkoon asti 💛.

"Hidas hämäläinen" kärhö alkoi kukkia vasta nyt .Parempi myöhään kuin ei ollenkaan ?

 

Eikä loppujen lopuksi omenasadosta tullut sen pahempaa "riesaa".Nuo kuvan Juuso-talviomenat ovat nyt parhaimmillaan syötäviksi.

Toisessa talviomenapuussa oli vain muutama omena mutta ne olisivat tosi hyvänn makuisia. Lajiketta en valitettavasti muista/tiedä.

Omena- ja luumupuulle pitää tehdä ensi vuonna voimakas leikkaus....parturointi suora

 29.09.2026

Luulin jo että Touhula-kausi olisi tältä syksyltä taputeltu , mutta nyt kun aurinkoisia lämpimiä päiviä on vielä lupailtu lisää niin auton nokka suuntaa tänä aamuna kohti maaseutua. 

 Aina siellä jotain touhuttavaa löytyy ja vaikkei löytyiskään niin ainakin voi nauttia ihanista syyspäivistä 🍁🍂🌝.

 16.09.2026

Sieniretkeni tuotti tulosta. 

 Suppilovahveroita oli jo ja kanttarellejakin vielä vaikka mietin että onko nollan rajaan hiipunut lämpötila  palelluttanut osan sienistä. Ei onneksi ollut.

Hienoa tietysti, että sieniretkeltä palaa sienien kanssa, mutta kaikkein parasta on kuitenkin se metsässä oleskelu kun hiljaisuus ihan humisee korvissa. Metsässä tajuaa sen miten paljon taustaääntä maailmaan mahtuu. Sellaistakin mitä ei yleensä yhtään noteeraa.

Tunnustan, että nyt hiukan arastelin yksin metsään menoa kun olen sattumoisin lukenut sen verran paljon karhuista ja muista petoeläimistä, mutta hetken päästä rentouduin. Olin vain yhtä metsän kanssa 💚. Enkä tavannut eläimiä ; en edes hirvikärpäsiä.

Tuskin mikään maistuu kai sen paremmalta  saunan jälkeen kuin vasta paistetut sienet+sipuli ruisleivällä ; tai no ainakin yhtä hyvältä kuin ne perinteiset lohileivät 😉.

15.09.2026 

Touhulassa ei ole ns. mukavuuksia eli puilla lämmitetään ja vesi kannetaan ja huussissa asioidaan. Mutta yksi luxustuote löytyy 😉. Sellainen jota ei hienommissakaan huusholleissa taida olla ?

Lämmitetty vaatelipasto !

 Suorastaan pakon edessä akaisempien muuttojen tiimellyksessä kyseinen vaatelipasto ajautui tuohon leivinuunin kupeeseen kun ei muuallekaan mahtunut. Nyt aamuisin on suorastaan  suloisen ihanaa pukea lämpimät alusvaatteet ja sukat päälle tai vaikkapa vaihtaa hikipaita lämpimään nuttuun.

Tässä sitä olisi ideaa insinööreille kehittettäväksi. Lämmitettävä vaatekaappi/lipasto ! Ainakin vilukissat tykkäisivät. 

Ja nyt kun tupaa ja leivinuunia kerran lämmitän päivittäin niin yritin löytää omenoiden kuivatukseen sisältä sopivan (?) paikan. Viime vuonna kun kuivatin omenia  ison määrän ja osan kuivatin saunatuvassa ja siellä ne ehtivät osittain homehtua. Nyt viritin "kuivatusputket" ruokapöydän yli.

Leivinuunissa kuivattaminen olisi  muuten tosi näppärää mutta sen lämpötilan säätäminen on nimenomaan säätämistä. Ohuet omenviipaleet kärähtävät nopeasti. Mutta leivinuunin lämmössä kyllä kypsyi erittäin hyvin omenakaurapaistos. 

 Nam . Kaurapuuroa vähän jalommassa muodossa 😋. 

 14.09.2026

Jos olet yhtään seurannut "anna"n ja minun blogista Tamaran ja Väinön rakkaustarinaa niin tiedät minkälaista draamaa aiheutti Väinön kainalossa suriseva ampiaispesä 😰.

Tässä nyt sitten vielä kuva Väinön kuuluisasta kainolosta.

Minusta on kovin mielenkiintoista ja hauskaakin että kyseinen pesä on ihmeellisen litteä ja huomaamaton ja ulottuu tosiaankin ihan sinne kainaloon asti 😂. Ulkopuolelta sitä ei huomannut lainkaan.Ja sen verran iso pesä ettei se ihme ollut,  että Tamarakin oli niin järkyttynyt !!! 

13.09.2026

Eilen lauantaina oli erityisen mukava sää puuhastella ulkona kun ei tuullut juuri lainkaan ja lämpötila oikein passeli. Sainkin  aikaiseksi monenmoista syyspuuhaa.Muun muassa siivottua kasvihuonetta ja kerättyä pois kaikkea kesäsälää.

 Sitten tunnistin sellaisen lapsuudesta tutun onnen tunteen, että kohta saadaan sadetta. Lapsena se tiesi sitä, että sai olla sisällä lukemassa hyvää kirjaa sateen ropistessa ikkunaan.

Lähdin siis sisälle hyvillä mielin ajatuksella, että pois sateen alta....syömään savustamaani lohta 😋.

Ja kasvimaan loppuja kasviksia ...

 

Ja löytyi vielä pakasteesta pala piirakkaakin kahvin kanssa....

Mutta ei siitä sitten edes mitään sadetta tullut 😊. Takaisin pihalle.....ja omenoita pilkkomaan 🍎🍏.
 

Pakastan omanaviipaleet sellaiseen "piirakan kokoisiin " pusseihin

 Eikä noista pakastetuista omenalohkoista tarvitse välttämättä piirakkaa leipoa vaan ne käyvät hyvin myös jogurtin tai rahkan kaveriksi. Ainut haittapuoli on se, että vievät aika paljon tilaa pakastimessa.

Sade tulikin vasta saunomisen aikaan; ja se sopi vallan hyvin sekin ! 

 12.09.2026 

Touhulan "syysviikko" alkoi omenoiden keräämisellä. Osa oli jo tipahtanut  ja osa lähti ravistamalla eli kypsiä ovat jo kaikki .Talviomenatkin.

Loput vähäiset vielä käyttökelpoiset valkeakuulaat keitin soseeksi. Nyt laitoin mausteeksi sekä tuoretta minttua että sitruunamelissaa. 

Olen nyt pari omenapiirakkaa tehnyt sillä tavalla, että piirakan pohjalle kerros omenasosetta ja sitten vasta omenaviipeleet päälle. Tulee hyvää ja mehukasta.

Mutta pähkäilen edelleen mitä teen talviomenoille.

 Osan kuivaan ja osan palastelen pakastimeen mutta niitä riittää....yli oman tarpeen.....ja naapureidenkin.

Mutta vielä ne kaikkein kauneimmat, puhtaimmat ja suurimmat omenat killuvat korkealla puun latvassa .

Pitää vain sitkeästi odotella että ne sieltä tipahtavat ja että ehdin ne poimimaan ennen kuin niitä nokkivat linnut  ja myyrät ja peurat  ......tai ties mitkä metsän asukit niillä herkuttelevat ?.No kyllä niistä jaettavaksi olisi, mutta jos ne houkuttevat vaikkapa rottia pihaan niin sen vuoksi yritän nopsasti toimia ja kerätä maasta kaikki maapallokompostiin. Niitä on onneksi pihanperällä  kaksin kappalein niin että tilaa riittää.

 Luin myös että jäteasemat ottavat vastaan omenakuormia ja valmistavat niistä sitten mm.biokaasua.

Tosin mietin kuinka ekologista on ajella huristella varta vasten autolla omppukuorman kanssa kun sellainen on Touhulasta aika kaukana. Suo siellä; vetelä täällä !

 05.09.2026

 Kävimme ihan vain päiväseltään Touhulassa omenoita poimimassa ja jo portilla odotti ihana yllätys.

Rakastan auringonkukkia 🌻.

Ja pihalla oli vielä muutakin hämmästeltävää. Kärhö yllätti kukinnallaan.

Luulin, ettei siihen edes ehtisi kukkia kehittyisi kun niin pitkää teki kasvua liiterin seinällä.

Ja mustasilmäsusannakn pinnisteli kasvuun vaikka kovin myöhään hoksasin nakata siemenet multaan.

 Mutta kyllä syksyn tulon huomaa hyvin aamusin kun sakea sumu täyttää tienoon.

No syyskuussa saa jo ollakin ripaus syksyä 🍁🍂.

Ps. Tosi tylsää kun kommentointi on nyt tiltissä eikä voi vastata omiin muttei myöskään toisten juttuihin 😫!
 

 02.09.2026

"Anna"n blogista sain taas lukea ihan mahdottoman jutun Väinöstä 😂😂😂😂.

Väinö oli kuten arvasinkin lähtenyt Tamaran perään ja löysi tämän Tonavan jokilaivasta  tarjoilemasta. MUTTA Väinö oli naamioitunut naiseksi ja loppujen lopuksi Tamara yllätti hänet laivan hytin suihkusta ilkosillaan 😱. Kannattaa poiketa "Satavuotiaan sylissä" -blogissa lukemassa Tamaran versio tapahtuneesta.

Kesätyöntekijöiden taukotilassa oli viime vuoden Piikalikan hepeneitä vielä varastoituna. Hän kun lähti niin pikaisesti roskakuskin matkaan, että osa hänen tavaroistaan jäi.....ja niistäkös Väinö on sitten keksinyt idean pukeutua naiseksi? Piikalikalla oli kaikenlaisia kesäkolttuja, huiveja ja hattuja ......ja kun vatsa kasvoi vinhaa vauhtia kesän mittaan piti vaatteita uusia sitä mukaa.....

Tässä kuva viime kesän Piikalikasta                                             

 Kengät olivat kuitenkin ihan hujan hajan  nurmikolla eli niistä eivät mitkään olleet Väinön jalkaan sopineet ?

 Ja kiirekin on ilmeisesti ollut ? Mutta miten se Väinön pää on nyt kyllä ihan sekaisin....Pukeutua nyt naiseksi ja jättää opinnot kesken ja ja ja.....ei olisi kyllä Väinöstä ikinä uskonut !

 

 28.08.2026

Nyt sain nauttia kahtena peräkkäisenä iltana ihanasta elokuun pehmeän lämpimästä hämyisestä oleskelusta pihakeinussa. Ensin ajattelin laittaa oikeita tuikkukynttilöitä palamaan oksissa roikkuviin  lyhtyihin, mutta kun pihamänty on alaoksistaan rutikuiva niin riski oli ilmeisen suuri. Oksisto yltää vieläpä viereiseen liiteriin jossa on kaikkia bensakoneita ja siitä seuraavaksi puuliiteri....sellaista roihun riskiä ei voinut ottaa.

Mutta led-tuikut ajoivat hyvin asiansa💛. En olisi malttanut mennä sisälle lainkaan .....

Mutta kun ilta vahtui yöksi niin tänä aamulla heräsin syntymäpäiväsankarina 😊.

Täytän vuosia 28.8 ja olen syntynyt 1958 ja täytän nyt siis 68 vuotta joten olkoon ainakin tänä vuonna onnennumeroni kahdeksan .

 Löysin Touhulan kaapeista joskus synttäriksi saadun  "neitsyt"-horoskoopi- kortin ja sen mukaan....

 

Ja voi voi sentään....kortin mukana tullut kivi oli unohtunut lipaston laatikkoon, mutta nyt se kulkee jatkossa tiiviisti mukanani....tasapainottamassa minua 😉.

 

27.08.2026

Touhulassa alkoi nyt omenashow 🍎🍏🍎.

Valkea kuulas kypsyy nimensä mukaisesti kuulaaksi ja mehukkaaksi ja parasta se on heti popsittuna. Mutta ei niitä pysty kukaan kilokaupalla syömään siihen tahtiin kun puusta putoavat eli jotain on tehtävä. Vähänkin kolahtaneet, nokitut tai pienet omput heitän surutta kompostiin. 

 

Vain parhaat yksilöt valitaan 😉. Tuo lajike kun on pehmeä ja ohutkuorinen niin siitä on helppo keittää kuorineen päivineen sosetta.

 Eli pesu, palastelu , keitto ja soseutus ja pieni sokerilisä. Mukaan pilkoin tänä vuonna sitruunamelissaa kun se kasvoi tänä kesänä niin komeasti.Toinen yrtti joka suorastaan rehotti menemään on mäkimeirami eli tutummin oregano. Sitä piti laittaa ihan tupsuina kuivumaan oven pieleen.

Mukava (pizzan😁) tuoksu tulee päälliskaupppaan kun ovesta kulkee ja hipaisee yrttikimppua.

Yksi tuollainen iso omenasose purkki riittää meillä talveksi  oikein hyvin , mutta teen vielä muutamia pikkupurkkeja joita on mukava sujauttaa vaikkapa lahjakassiin sukkien kaveriksi .

 Loput omenoista taidan viipaloida ja kuivata ja osa menee pakastimeen odottamaan omenapiirakoiden ja omenapaistojen tekoa. 

 Luumuja ei tänä vuonna tulee juuri lainkaan . Luumupuu on kasvanut jo aivan liian isoksi ja se pitäisi leikata loppkesästä/alkusyksystä sadon korjuun jälkeen. Tunnustan etten tykkää yhtään pensaiden ja puiden leikkaamisesta kun minusta se mikä kasvaa saisi kasvaa 💚. No rajansa kaikella kasvullla !

 

 26.08.2026

Kyllä tässä menee nyt asiat taas ihan päälaelleen !!!!

Kun tulin kaupungista Touhulaan en voinut mitenkään  uskoa silmiäni kun ulko-oven takana nökitti sekä kapioarkku että Väinön mukaan lähteneet matkalaukut. Eväskori oli tosin tyhjä.Tiesin heti, että nyt on jotain TOSI pahasti pielessä. Eikä Väinöä tietenkään näkynyt missään. Eikä  pitänytkään sillä opinnothan alkoivat  jo ja Tamaran kanssa kodin perustaminen piti olla aluillaan ???? 

No "anna" Satavuotiaan sylissä- blogissaan kertoi asioiden oikean laidan. Tamara oli lähtenyt rahtilaivaan apulaiskokiksi kun oli temperamenttisena sussuna niin suuttunut Väinölle siitä kainalon ampiaispesä jutusta. Hän kun on kovin allerginen nimenomaan ampiaisille eikä Väinö ollut sitä ollut huomioinut vaan väitti surinan johtuvan pelkästään rakkauden pörinästä. Voi Väinöä kun et malttanut pysyä totuudessa. 

Väinöstä ei siis havaintoa ja sen arvaan , että nuoren miehen sydän on ihan pakahtumaisillaan kun Tamara oli jättänyt hänet kirjeellä (ei sentään pelkällä tekstarilla 😉). 

Ei taida Väinön opiskeluista tulla nyt yhtään mitään kun sydän  on murskattu ja mielitietty seilaa ties missä.

MUTTA kun aloin laitella kapsakkeja paikoilleen niin huomasin siellä ihmeekseni kortin joka saattaa olla vihje jostakin... 

 Ei suinkaan Väinö nyt vain lähtenyt Tamaran perään ......opinnot kesken ja asuntokin jo  varattu. Toisaalta....nuorena kannattaa ottaa ilo irti ja reissata silloin  kun se on mahdollista. Kesätienestitkin taskussa. Kyllä sitä aikuisten vakaata elämää saa viettää yllinkyllin myöhemminkin  ? 

Vähän tosin tunnen syyllisyyttä siitä että kesän aikana tuli niin paljon muisteltua kaikkia kivoja ulkomaanmatkoja,  että jos vaikka Väinö niistä sai jonkinasteisen kaukokaipuun ja sitten kun päälle päätteksi  vielä tuo Tamarankin lähtö. Mutta asioilla on tapana järjestyä...nuorten rakkaushuolienkin 💔.

 

 23.08.2026

Touhulan Väinö-renki lomaili Tamara ihastuksensa luona ja kun saivat yhdessä lomailla peräti kolme vuorokautta niin tietäähän sen mitä siitä seuraa. Rakkautta 💖💖💖💖.

Väinö tuskin pysyi housuissaan kun kertoi seikkailustaan Tamaran kanssa ja nyt tuli väkisinkin ajankohtaiseksi ruveta miettimään miten nuorenparin asiat hoituvat jatkossa. Väinön yliopisto-opiskelut alkavat tulevana maanantaina  Helsingissä,  mutta uskaltaako Tamara lähteä noin vain nuoren miehen matkaan ??? 

Väinön innostus tarttui kuitenkin saman tien minuun ja aloin valmistella Väinön lähtöä ja kaivoin matkalaukut esiin ja piknik- korikin tietysti  täytyy täyttää kaikilla Touhulan antimilla .

Huoli on tietysti nuorella parilla kun kaikenlaista tavaraa ja tarviketta tarvitaan ensimmäistä kotia perustettaessa, mutta lupasin  katsella Touhulaa sillä silmällä. Annan mukaan kapiota oli Tamara kysellyt 😉 ja kuinkas ollakaan Touhulasta löytyy ihan juuri heille sopiva kapioarkku. Kyseinen arkku ei ole minulle mikään perintökalleus joten sen raaskin hyvinkin antaa heille mukaan.

                            

Mutta haikealta tuntuu lähettää Väniö matkaan kun on koko kesän apuna ja tukena ollut. Toisaalta on hyvin lohdullista se jos Tamara uskaltautuu mukaan ja pitää ehkä Väinön pois niistä monista ehkä aika hurjistakin opiskelijapippaloista ? Edes osasta😉. Kokonaan ei tarvitse Väinönkään ukkoutua !

Tarkoitukseni oli pestä Väinön vaatimaton vaatekerta ennen lähtöä mutta ampiaiset olivat tehneet pesän Väinön kainaloon. Ihmekös se ; mukava hiljainen mies ja lämmin paikka. Väinöä eivät ampiaiset häirinneet ja luonnontieteiden opiskelijana halusi pitää pesän turvassa ja viedä mukanaan kaupunkiin. Se taas sopi oikein hyvin minulle.

Väinö kyllä huomasi hiukan surullisen olotilani ja lupasi kirjoittaa talven aikana kuulumisia.Ja annoin myös Isäni vanhan puhelimen mukaan niin,  että soitellakin voidaan. 

Koko kesän Väinö säästi saamansa palkkan kun täysihoito kuului työsopimukseen niin kyllä nuori pari hyvin yhteiseen alkuun pääsee. Huoli pois !

Ei olisi koskaan uskonut miten ihanan Väinö-rengin sainkaan kesäksi ja mikä upea lovestory kesän aikana syntyi. 

Happy end 💓.