keskiviikko 12. kesäkuuta 2024

 

 13.06.2024

 

Touhulan huveihin kuuluu kävely maalaismaisemissa. Hiekkateitä. Ja kauniit peltomaisemat kaverina.

 

 

Teiden varsilla kasvaa jos vaikka mitä kesäkukkia. Ja kun aloin niitä kuvailemaan tuli mieleeni koulujen entisaikojen kasvien keräys. Minä en sitä joutunut tekemään, mutta muistan toki Siskoni uurastuksen sen parissa. Kasvit kerättiin juurineen, kuivattiin ja prässättiin ja vielä liimattiin kauniisti ja nimettiin latinan kielisillä nimillä.

 

"Harvinaisten kasvien keräämisestä saadut lisäpisteet olivat saaneet koululaiset poimimaan kasveja niin ahkerasti, että lajeja oli kadonnut tietyiltä alueilta kokonaan. Lopulta kasvien kerääminen kouluissa lopetettiin Opetusministeriön ja Kouluhallituksen määräyksestä vuonna 1969".

Mutta tällaisia  kukkia tuli vastaan yhden kävelylenkin varrelta. Keräilyä sekin 😉

 

 


 Paimenmatara
Vuohenputki

Kauriinkello

Maarianohdake

 

 

 

 

 

                                                                                 Niittynätkelmä


Mäkitervakko

Puna-apila

 





                                                                                      Hiirenvirna


Rönsyleinikki



ja olipahan siellä jo metsämansikoitakin







En ollut koskaan kuullutkaan nimeä "niittynätkelmä" ja olin aina kuvitellut , että se on vain keltainen hiirenvirna. Ja mäkitervakkoa olen nimittänyt aina tervakukaksi; läheltä liippasi . Mutta aina oppii.

2 kommenttia:

Maija kirjoitti...

Itse keräsin samalla tavalla kasveja. Tosin säästin kasveja kun lainailin isojen siskojen herbaarioista sivuja, vaihdoin vain nimilappuja.
Nyt kasvit kerätään ottamalla niistä valokuva jonkun esineen tai nimilapun kanssa. Autan tänä kesänä kolmatta keräilijää. Kerättävien kasvien listat ovat pysyneet melkein samoina, tiedän jo, mistä etsiä niitä..

Terhi kirjoitti...

Enpä tiennytkään tuota että nykyään kerätään kasveja kuvaamaalla. Fiksua.
Ja huomasin kommenttisi vasta nyt kun tätä Touhulan tarina kulkee käsikädessä Terhin tarinoiden kanssa ja poikkean siksi aika harvoin tällä sivustolla. Olen kuitenkin halunnut pitää tämän Touhulan omana sivustonaan ja ajatellut että jos joku joskus muuttaa tänne niin on kiva kun voi lukea tämän torpan tarinaa.