tiistai 17. kesäkuuta 2025

 

17.06.2025

Kaupungissa on paikka paikoin suorastaan lupiinipeltoja enkä voinut kävellä ohi ilman , että mietin taas lankojen värjäystä ja niin sitten sunnuntain aamukävelyllä otin muovikassin ja sakset ja saksin kassillisen sinisiä/ tumman liilan värisiä kukkia.

Keitin tai siis en keittänyt vaan haudutin liemen sillä jostain luin, että sinistä väriä on vaikea saada lankoihin, mutta se auttaa ettei keitä lientä vaan antaa paremminkin hautua kasvien liemessään. Kerrankin uskon mitä kirjotettiin ja tadaaa.....

Vieläpä minusta kauniin sinistä 💙


 

Heti aloin intoilemaan, että seuraavaksi kokeilen niin, että poimin vain niitä punaisia ja vaaleanpunaisia kukkia....mitähän niistä sitten tulee ?

Touhulassa oli uusia kavereita päiväkahviseurana 😀

Rusakkopariskunta söi ihan tyytyväisenä ruohoa vaikka istuin ihan lähellä kahvia juoden kunnes napsautin kameralla kuvan ja kun  hörökorvat  kuulee kaiken niin pinkaisivat tietysti pakoon.

Oltaisiin me hyvin samaan pihaan sovittu.

 

4 kommenttia:

Maija kirjoitti...

Tulipa kauniin sinistä. Sininen väri on ainoa asia, joka on hyvää lupineissa. Mökkiseudulla ne leviävät kuin tsunami.

Päivi kirjoitti...

Todellakin kauniin sinistä. Hyvää Juhannusta 🌞🔥

Terhi kirjoitti...

Olin itsekin tosi tyytyväinen tuohon väriin ja vaikka väriliemi oli tumman liilan väristä niin lopputulos oli taas ihan toinen. Juurikin tuon takia on lankojen värjäys koukuttavaa; tulee mitä tulee :-). Ei ole tosiaankaan lupiineista pulaa !!!!

Terhi kirjoitti...

Kiitos samoin Päivi :-).
Mietin jos ihmettelet sitä että minulla on samoja juttuja sekä Terhi tarinoissa että että tässä blogissa niin johtuu siitä että haluan pitää nämä mökkijutut ominaan. Touhulassa olen vain rajallisen ajan kesällä mutta tuo Terhin tarinat on taas sellainen päiväkirja-juttu. Selvennykseksi vain :-).