28.08.2026

Nyt sain nauttia kahtena peräkkäisenä iltana ihanasta elokuun pehmeän lämpimästä hämyisestä oleskelusta pihakeinussa. Ensin ajattelin laittaa oikeita tuikkukynttilöitä palamaan oksissa roikkuviin  lyhtyihin, mutta kun pihamänty on alaoksistaan rutikuiva niin riski oli ilmeisen suuri. Oksisto yltää vieläpä viereiseen liiteriin jossa on kaikkia bensakoneita ja siitä seuraavaksi puuliiteri....sellaista roihun riskiä ei voinut ottaa.

Mutta led-tuikut ajoivat hyvin asiansa💛. En olisi malttanut mennä sisälle lainkaan .....

Mutta kun ilta vahtui yöksi niin tänä aamulla heräsin syntymäpäiväsankarina 😊.

Täytän vuosia 28.8 ja olen syntynyt 1958 ja täytän nyt siis 68 vuotta joten olkoon ainakin tänä vuonna onnennumeroni kahdeksan .

 Löysin Touhulan kaapeista joskus synttäriksi saadun  "neitsyt"-horoskoopi- kortin ja sen mukaan....

 

Ja voi voi sentään....kortin mukana tullut kivi oli unohtunut lipaston laatikkoon, mutta nyt se kulkee jatkossa tiiviisti mukanani....tasapainottamassa minua 😉.

 

27.08.2026

Touhulassa alkoi nyt omenashow 🍎🍏🍎.

Valkea kuulas kypsyy nimensä mukaisesti kuulaaksi ja mehukkaaksi ja parasta se on heti popsittuna. Mutta ei niitä pysty kukaan kilokaupalla syömään siihen tahtiin kun puusta putoavat eli jotain on tehtävä. Vähänkin kolahtaneet, nokitut tai pienet omput heitän surutta kompostiin. 

 

Vain parhaat yksilöt valitaan 😉. Tuo lajike kun on pehmeä ja ohutkuorinen niin siitä on helppo keittää kuorineen päivineen sosetta.

 Eli pesu, palastelu , keitto ja soseutus ja pieni sokerilisä. Mukaan pilkoin tänä vuonna sitruunamelissaa kun se kasvoi tänä kesänä niin komeasti.Toinen yrtti joka suorastaan rehotti menemään on mäkimeirami eli tutummin oregano. Sitä piti laittaa ihan tupsuina kuivumaan oven pieleen.

Mukava (pizzan😁) tuoksu tulee päälliskaupppaan kun ovesta kulkee ja hipaisee yrttikimppua.

Yksi tuollainen iso omenasose purkki riittää meillä talveksi  oikein hyvin , mutta teen vielä muutamia pikkupurkkeja joita on mukava sujauttaa vaikkapa lahjakassiin sukkien kaveriksi .

 Loput omenoista taidan viipaloida ja kuivata ja osa menee pakastimeen odottamaan omenapiirakoiden ja omenapaistojen tekoa. 

 Luumuja ei tänä vuonna tulee juuri lainkaan . Luumupuu on kasvanut jo aivan liian isoksi ja se pitäisi leikata loppkesästä/alkusyksystä sadon korjuun jälkeen. Tunnustan etten tykkää yhtään pensaiden ja puiden leikkaamisesta kun minusta se mikä kasvaa saisi kasvaa 💚. No rajansa kaikella kasvullla !

 

 26.08.2026

Kyllä tässä menee nyt asiat taas ihan päälaelleen !!!!

Kun tulin kaupungista Touhulaan en voinut mitenkään  uskoa silmiäni kun ulko-oven takana nökitti sekä kapioarkku että Väinön mukaan lähteneet matkalaukut. Eväskori oli tosin tyhjä.Tiesin heti, että nyt on jotain TOSI pahasti pielessä. Eikä Väinöä tietenkään näkynyt missään. Eikä  pitänytkään sillä opinnothan alkoivat  jo ja Tamaran kanssa kodin perustaminen piti olla aluillaan ???? 

No "anna" Satavuotiaan sylissä- blogissaan kertoi asioiden oikean laidan. Tamara oli lähtenyt rahtilaivaan apulaiskokiksi kun oli temperamenttisena sussuna niin suuttunut Väinölle siitä kainalon ampiaispesä jutusta. Hän kun on kovin allerginen nimenomaan ampiaisille eikä Väinö ollut sitä ollut huomioinut vaan väitti surinan johtuvan pelkästään rakkauden pörinästä. Voi Väinöä kun et malttanut pysyä totuudessa. 

Väinöstä ei siis havaintoa ja sen arvaan , että nuoren miehen sydän on ihan pakahtumaisillaan kun Tamara oli jättänyt hänet kirjeellä (ei sentään pelkällä tekstarilla 😉). 

Ei taida Väinön opiskeluista tulla nyt yhtään mitään kun sydän  on murskattu ja mielitietty seilaa ties missä.

MUTTA kun aloin laitella kapsakkeja paikoilleen niin huomasin siellä ihmeekseni kortin joka saattaa olla vihje jostakin... 

 Ei suinkaan Väinö nyt vain lähtenyt Tamaran perään ......opinnot kesken ja asuntokin jo  varattu. Toisaalta....nuorena kannattaa ottaa ilo irti ja reissata silloin  kun se on mahdollista. Kesätienestitkin taskussa. Kyllä sitä aikuisten vakaata elämää saa viettää yllinkyllin myöhemminkin  ? 

Vähän tosin tunnen syyllisyyttä siitä että kesän aikana tuli niin paljon muisteltua kaikkia kivoja ulkomaanmatkoja,  että jos vaikka Väinö niistä sai jonkinasteisen kaukokaipuun ja sitten kun päälle päätteksi  vielä tuo Tamarankin lähtö. Mutta asioilla on tapana järjestyä...nuorten rakkaushuolienkin 💔.

 

 23.08.2026

Touhulan Väinö-renki lomaili Tamara ihastuksensa luona ja kun saivat yhdessä lomailla peräti kolme vuorokautta niin tietäähän sen mitä siitä seuraa. Rakkautta 💖💖💖💖.

Väinö tuskin pysyi housuissaan kun kertoi seikkailustaan Tamaran kanssa ja nyt tuli väkisinkin ajankohtaiseksi ruveta miettimään miten nuorenparin asiat hoituvat jatkossa. Väinön yliopisto-opiskelut alkavat tulevana maanantaina  Helsingissä,  mutta uskaltaako Tamara lähteä noin vain nuoren miehen matkaan ??? 

Väinön innostus tarttui kuitenkin saman tien minuun ja aloin valmistella Väinön lähtöä ja kaivoin matkalaukut esiin ja piknik- korikin tietysti  täytyy täyttää kaikilla Touhulan antimilla .

Huoli on tietysti nuorella parilla kun kaikenlaista tavaraa ja tarviketta tarvitaan ensimmäistä kotia perustettaessa, mutta lupasin  katsella Touhulaa sillä silmällä. Annan mukaan kapiota oli Tamara kysellyt 😉 ja kuinkas ollakaan Touhulasta löytyy ihan juuri heille sopiva kapioarkku. Kyseinen arkku ei ole minulle mikään perintökalleus joten sen raaskin hyvinkin antaa heille mukaan.

                            

Mutta haikealta tuntuu lähettää Väniö matkaan kun on koko kesän apuna ja tukena ollut. Toisaalta on hyvin lohdullista se jos Tamara uskaltautuu mukaan ja pitää ehkä Väinön pois niistä monista ehkä aika hurjistakin opiskelijapippaloista ? Edes osasta😉. Kokonaan ei tarvitse Väinönkään ukkoutua !

Tarkoitukseni oli pestä Väinön vaatimaton vaatekerta ennen lähtöä mutta ampiaiset olivat tehneet pesän Väinön kainaloon. Ihmekös se ; mukava hiljainen mies ja lämmin paikka. Väinöä eivät ampiaiset häirinneet ja luonnontieteiden opiskelijana halusi pitää pesän turvassa ja viedä mukanaan kaupunkiin. Se taas sopi oikein hyvin minulle.

Väinö kyllä huomasi hiukan surullisen olotilani ja lupasi kirjoittaa talven aikana kuulumisia.Ja annoin myös Isäni vanhan puhelimen mukaan niin,  että soitellakin voidaan. 

Koko kesän Väinö säästi saamansa palkkan kun täysihoito kuului työsopimukseen niin kyllä nuori pari hyvin yhteiseen alkuun pääsee. Huoli pois !

Ei olisi koskaan uskonut miten ihanan Väinö-rengin sainkaan kesäksi ja mikä upea lovestory kesän aikana syntyi. 

Happy end 💓.                

20.08.2026 

Ihmettelin aikaisemmin etteivät herneet itäneet lainkaan, mutta olinkin taas  hätähousu. Nyt alkaa vasta Touhulan herneet kypsyä, mutta mitä ihmettä....

 Liilan värisiä palkoja  perusvihreiden joukossa. Kaksi pussillista herneitä maahan kylvin ja ilmeisesti toinen pussi oli jotain vähän erikoisempaa laatua ? Herneet itsessään ovat ainakin näin alkuvaiheessa vielä vihreitä.

Kurpitsaakaan en muista istuttaneeni mutta sellainen pallukka nyt ainakin on tulossa. Jos isoksi kasvaa niin saa siitä tehtyä ainakin kurpitsalyhdyn jos ei muuta.

 Ja kesäkurpitsaa saa syödä minkä vain ehtii. Kun kuvasta (takavasemmalla) näkyy kaikki eivät kypsy vaan osa pilaantuu (mätänee) ennenkuin pääsee kunnolla edes  kasvun alkuun. 

Olen säästänyt Touhulan alkuvuosilta remontissa vintistä löytyneitä sanoma- ja aikakauslehtiä. Ne tulivat nyt vastaan kun haeskelin Väinö-rengille  sopivaa matkalaukkua opintojen alkuun....

 

Eikä ainakaan ne tervydenhoito-opit ole miksikään muuttuneet 😁
 

Kun luin noita lehtiä ihan kuin olisin ykskaks elänyt hetken tuota vanhaa aikaa ja tuntui erityiseltä että samoja lehtiä luki aikoinaan talon entiset asukkaat. Kyllä joitakin asioita kannattaa säästää !

 16.08.2026 

Tämän kesän Väinö-renki on ollut ihan omaa luokkansa. Ahkera ja mukava ja viinimarjat ja karviaiset saivat kypsyä rauhassa sen vartioimana. Viime kesän Piikalikka kun söi marjat sitä mukaa kun kypsyivät ; tosin syykin oli ilmeinen. Hän oli raskaana ja vitamiinit menivä  tarpeeseen 😁. 

Mutta ei Väinön kesä ihan ongelmitta ole mennyt. Tämä nuori opiskelijapoika meni ihastumaan "annan" puutarhassa elelevään Tamara kaunokaiseen. Treffasivat juhannuksena eikä Väinö enää ollut entisensä sen jälkeen.Työnsä hoiti mutta pää oli pilvissä ja sydänlasit silmillä.

 Mutta nuori lempi on välillä raadollista. Väinö oli lähtenyt yhtenä iltana (luvatta) riiuureissulle Tamaran luo mutta Tamara olikin "annan" puutarhasta kadonnut !!! Pitkä yöjuoksu meni ihan hukkaan. "Annalta" tämän kaiken sittemmin kuulin. Olinkin ihan ihmeissäni kun aamulla Väinöllä oli tummat lasit silmillään eikä puhua pukahtanut mitään vaikka heti olemuksesta huomasin, että kaikki ei ole nyt kohdillaan. Vähän velton oloinen koko nuorukainen.

 Minä kun sain asiasta selvän niin aloin pikkuhiljaa Väinöä lohduttaa ja sanoin että kyllä hän minun puolestani pääsee ennen opintojen alkua vielä Tamaraa tapaamaan jos se vain "annalle"  sopii. Nyt on jo kaikki viinimarjatkin poimittu joten pikkuhiljaa voisi olla lomailun paikka. 

Siitäkös Väinö ilostui. Otti mustat lasit silmiltään ja laittoi omat opiskelulasinsa päähän. Esitti kuitenkin vienon toiveen että saisiko ottaa lomalle mukaan kesken olevan kirjan. Voisivat sitä yhdessä Tamaran kanssa lukea. 

Sopihan se. Isäni olisi vain mielissään jos nuoret tuosta hänen isänpäivälahjakseen vuosia sitten saamasta kirjasta innostuvat. Onkohan kirjan aihe juuri Väinölle ja Tamaralle ajankohtainen😍?

 

15.08.2026 

Touhula-terapiaan kuuluu olennaisena osana myös työ-terapia 😊.  Sen kaikki tietää, että kun saa jonkun homman tehtyä vallankin sellaisen jota on jo pidempään pohtinut niin hyvä mieli siitä väkisinkin tulee.

Minä siivosin nyt puuliiterin 👍😇.

 

Pihalla olevat puupinot saivat jäädä vielä ulos vaikka ovat siellä jo useamman vuoden olleet. Hyvin suojattuina.

 Luulenpa , että polttopuita riittää lopun ikää 🔥. Ainakin monta saunallista saa noilla lämpimäksi.

 Ja ulkopuuhailuhan vaatii energiaa. En tunnusta olevani varsinainen vege, mutta tykkään ylipäätään kaikista kasviksista ja siksi minun on helppoa pistellä niitä menemään.

Oman puutarhan kasvikset lautasella; ylpeydellä esittelen 😋.  Tämä on myös sitä maukasta ruoka-terapiaa.

Ja nyt olen saanut kyllä Touhula-terapiaa yllin kyllin ja hyvän mielen  huipentuma oli se, että auto meni Touhulasta palatessa katsastuksessa läpi.Ihmeiden aika ei näköjään ole ohi !
 

  14.08.2026

Touhulan "väriterapiaa"  lankojen muodossa. 

Värikattilaan päätyi pihlajan marjoja ja terttuseljan marjoja.Yleisesti noita terttuseljan marjoja kutsutaan paskamarjoiksi ."Se on saanut ronskin nimensä tyypillisistä kasvupaikoistaan ulkokäymälöiden, navetoiden tai tunkioiden liepeillä sekä kasvista lähtevästä ummehtuneesta hajusta." Meillä noita pensaita kasvaa kaupungissa teiden varsilla ja sieltä noita marjoja mukaani poimin.

Lankasta ei tullut onneksi marjan lempinimen väristä 😁vaan.....

Aina kun käyttää kahta eri kasvia ei tiedä tarkalleen kumpi värjää mitäkin mutta niin tai näin niin tuosta combosta tuli varsin kaunis väri.
 

Aliel vinkkasi aiemmin kommentissaan että jos mustaherukasta tulee hyvän väristä niin entäs punaherukasta. No kun punaherukat on jo poimittuina niin muistin että metsässä kasvaa villejä punaherukkapensaita jotka ovat sinne päätyneet varmaankin lintujen "kierrätyksen" tuloksena.

Pieniä aika vaativattomia olivat marjat , mutta keräsin niitä sen verran että sain kuitenkin väriliemen kasaan.

 

Ja kannatti käydä nekin poimimassa ja testata tuo punaherukka. Tuli ihan vispipuuron väristä 😂

 

Kiitos Aliel vinkistäsi💕.

 13.08.2026

Kaupungissa ollessa minuun iski ihan poikkeuksellinen syysapatia. Tuntui jotenkin vain siltä, etten ole saanut tankattua kesää riittävästi. Nyt alkoi jo koulutkin  ja sehän on yksi vahva lähestyvän syksyn merkki

Piti selkeästi saada annos Touhula-terapiaa 😉ja niinkuin yleensä aina siellä  asiat loksahtavat oikeisiin mittasuhteisiin. 

  Tottakai kesän jälkeen tulee syksy. Mitä sitä sen enempi murehtimaan.

Ruusupapukin on villiintynyt kasvamaan ja kukkimaan kauniisti  talon seinustalla. Elokuusta ilo irti.
 

 09.08.2026

Toiset (työssäkäyvät) matkustaa viikonlopuksi mökille ja minä taas vastaavasti siirryn yleensä mökiltä viikonlopuksi kaupunkiin. Ja sellainen rytmi passaa nyt meille oikein hyvin.Mukavaa kun kaupunkiin tullessa on mukana vähän jotain "makuja maalta".

Viikon aikana syön kaikkea mitä pihalta irti saan mutta vähän jää aina kotiin tuotavaksikin.

Ja kun kaupungissa menimme ruokakauppaan niin enkös tartuttunut iloisen värisiin lankoihin.

 Kaupunki-lankaa sai neljä kerää 9 euroa....pakko ostaa 😉.

 08.08.2026

Kari ehdotteli,  että mikset keitä mustaherukoista lankojen värilientä kun se niin helposti kaiken värjää. Taisi olla siinä kohtaa oma lehmä ojassa ettei tarvitsisi NIIN paljon syödä herukoita talvella 😂. Olen tosin pitänyt vahvasti siitä periaatteesta kiinni,  että vain sillä värjätään lankoja mikä ei syötäväksi kelpaa. Mutta poikkeus vahvistaa säännön ja todettakoon vielä sekin , että mustia viinimarjoja tuli ennätysmäärä tänä vuonna eli pieni synninpäästö siitä hyvästä että vähän meni "huvikäyttöön". 

Ja langastahan tuli oikein kauniin väristä ja vahvan väristä 💜.

  Ja minä Lauri Tähkän fanina heti muistin kappaleen "Mustaherukan tuoksuinen tyttö" eli ei haittaa jos tuleva neule vielä vaikka vähän haiskahtaisi mustaherukallle 😍.

 

 07.08.2026

Ei Touhulassa oloa ilman lankojen värjäämistä 😉.

Avokadoilla värjäämistä kokeilin jo kerran ja sain lopputulokseksi kohtuu kauniin ns.vanhan roosan värin. Harmittelin silloin kun luin vasta jälkeenpäin miten väriin saa parempaa loistetta jos lopuksi lisää soodaa.Tein siis toisen kokeilun kunhan nyt syötiin riittävästi ensin niitä avokadoja 😊.

Liemestä tuli edelliseen kerran tapaan aika vahva liilan väri mutta kun lisäsin sinne sen soodan lopuksi niin liemi muuttui kuin taikaiskusta vihreäksi. Tosin väri ei oikein tuntunut tarttuvan lankaan. Jätin sen silloin viikonlopun yli liemeensä "marinoitumaan" muttei se sen kummemmaksi muuttunut. Lanka oli likaisen vähän likaisen beigen värinen.

Mutta hätä keinot keksii. Olihan minulla itse tehtyä rautalientä 😂. 

Vanha rautanaula oli liossa talven yli ja siitä jos mistä muodostuu hyvää rautalientä.

Huiskaisin sitä vielä liemeen kun ajattelin että ei haittaa jos menee entistä enemmän piloille. Ja kappas vain ...väri muuttui harmaan siniseksi....myös langassa. Sen tiesin että kun tuollaista rautapitoista ainetta lisää ei sitä saa kauan liemessä pitää. Se haperuuttaa lankaa.

Nyt jo väri alkaa olla vähän epätasainen kun lankaa on niin monessa liemessä uitettu. Mutta sehän ei kirjoneuleissa haittaa; päin vastoin. 

 Innostuin tuosta rautanaulaliemestä sen verran paljon, että tein yhden liemen nokkosista (uusia tuoreita oli ilmaantunut aamukävelyreitilleni) ja siitä syntyi sanoisinko nyt hienostellen okran väristä lankaa. Lisäsin osaan nokkosliemestä rautalientä ja lopputulos....oikealla siis rautapuretteella käsitelty. Väri muuttui siinäkin kertalaakista.Hiukan ehkä vihertää: ei paljon.

 

Ja vielä yksi aika  hauska lopputulos. Lidlin hevihävikkikassin pohjalla oli punasilpulipussi ja punasipulit käytin hillokkeeksi , mutta kuoret jäi pöydällä härnäämään ....ethän heitä meitä noin vain pois...

En heittänyt vaan keitin ja liemen ja vahvaa väriä niistä syntyikin.

Taas on yksi värisuora valmis kerittäväksi 
 

Ja yksi uusi väriliemikattilallinen on jo keitettynä joten ei tämä vielä(kään) tähän lopu ......

 06.08.2026

Touhulassa tulee kesällä harvoin leivottua mitään; varsinkaan silloin kun olen yksin liikkeellä. Nyt innostuin tekemään persikka-aprikoosi-vadelma-piirakan  ja ihan vain siksi että olin ostanut epähuomiossa peräperää kaksi askia persikoita.

Ja sainpahan samalla myös  hyvän syyn kutsua mökkinaapurini päiväkahville.

Pohjana käytin Stanstan suosimaa piirakkapohjaa eikä pohjan tekeminen enää helpommaksi mene ja siksi laitan tähän ohjeen muillekin kiinnostuneille jos ei ole entuudestaan tuttu resepti.Valmistuu yhtä nopeasti tai oikeastaan nopeamminkin kuin että sulattaisi valmiin pakastetaikinapaketin. Eli:

Stanstan piirakkapohja 

1 dl vettå

0,5 dl öljyä

2 dl vehnäjauhoja

1dl kauraryynejä

1/2 tl suolaa

1 tl leivinjauhetta

(makeaan piirakkaan voisi lisätä vähän sokeria mutta riippuu vähän mitä täytteeksi aikoo)

Kaikki aineet siis vain sekaisin ja makeat tai suolaiset jutut päälle. KIITOS Stansta 💗. 

Mökkinaapurikin kirjoitti ylös reseptin itselleen ylös eli niin ne hyvät asiat jatkaa kulkuaan

  05.08.2026 

Touhulasta on löytynyt paljon vanhoja työkaluja ja yllättävää kyllä monia niistä tulee vieläkin käytettyä. Ja  ovat hyvin käteen sopivia. ja hyvin muotoiltuja.

 Käsittelin nyt noita puisia varsia öljy-puutervaseoksella. Annoin toivottavasti vielä vähän jatkoaikaa niille 😉.

 

Mutta tuosta isoimmasta  kuokasta tulee väkisinkin mieleen "suo, kuokka ja Jussi " 

  Hyvä jos jaksan kuokkaa sellaisenaan nostella ; puhumattakaan että sillä pitäisi suota, metsää tai  peltoa raivata. Ennen oli miehet rautaa ; pakon edessä.

04.08.2026

Eikös se juuri niin mene, että kun saa mattoja pestyä ja ne kuivumaan niin silloin tulee kunnon sadekuuro  😕.

Tulipahan lisähuuhtelua taivaan täydeltä. Eikä tuollaiset käytävämatot kauan kestä kuivua mutta jokusen tunnin saisi olla kokonaan satamatta. Onneksi sitten sadekuurojen jälkeen koko illan puhalsi kova tuuli ja aurinko paistoi. Kuivuivat väkisinkin.

Suosikkikukkiani ovat krassit aurongonkukkien ohella. Kerään aina niiden siemenet talteen ja istutan ne sitten keväällä samaan paikkaan joka vuosi. Osa siemenistä ehkä talvehtii tipahdettuaan multaan ?

 

Nyt tuntuu että joidenkin kukkien värit ovat risteytyneet ?  (en todellakaan tiedä onko se mahdollistakaan) mutta  ensimmäistä kertaa tuossa kukkapenkissä on kelta-oranssiraitaisia kukkia 💛

 Krassien kukat ovat syötäviä ja niillä on kiva koristella salaatteja tai vaikka kakkuja jos on sellaiseen tarvis. Minulle riittää kyllä sekin,  että niitä on runsaasti silmän ilona.