17.7.2021

Nyt on Arttu terveeksi todettu 😻 mitä nyt ompeleita vielä kielessä; mutta ne tippuvat aikanaa.Paljaaksi parturoidut kohdat alkaa kasvamaan jo uutta karvaa niin ettei kissa näytä ihan niin surkealta ja kulkukissan oloiselta.Kun kieli kestää jo turkin nuolemisen alkaa ulkoinen olemuskin olla entisellään.

 Sattuipa tämäkin hermoja raastava juttu juuri kaikkein kuumimpaan aikaan kun kissa "karvahousuineen" kärsii muutenkin.Onneksi luvassa on jo edes hetkeksi viileämpää säätä....

Lämpimästä säästä johtuen vähän yllättäen kypsyivät vadelmat ja mustikat.Ja niiden poiminen on täytyy nyt ajoittaa kuuman ilman vuoksi aamuun tai iltaan ja olla poimimassa justiinsa niin kauan kuin kestää hyttysiä ja paarmoja eli aika vähän aikaa kerrallaa 😉.Mutta marjat on makeita joskin vähän pieniä, mutta kuivia ja siksi helppo poimia.

Tällä helteellä tulee ostettua usein erilaisia melooneja ja ei voi kuin ihmetellä miten niitä myydään myydään euron kilon vaikka niitä rahdataan ties mistä  kaukaa ja jos vertaa kotimaisten marjojen hintaa.......??

No metsän marjat ilmaisia 👍

 13.7.2021

Nyt ollaan iloittu Artun kohdalla ihan pienistäkin paranemisen merkeistä.Eikä yhtään ärsytä vaikka se herättää keskellä yötä ja haluaa vain ruokaseuraa😊.Pääasia että se syö. Ja toinen hyvä merkki on, että turkin pesu ja nuoleminen on lähtenyt käyntiin ja siitä sitten voi päätellä ettei kieli enää ihan mahdottoman kipeä ole.Joskin ompeleista on varmaan jonkinlaista haittaa.

Vähän surkuhupaisaa on se, että omaa suutani on operoitu niin paljon ja tiedän hyvin miltä ompeleet ja kipu suussa tuntuu ja kuinkas ollakaan meillä on hammastahnassa sama vaikuttava aine eli klorheksidiini.

Nyt siis hipsutellaan täällä kaupungissa ja perjantaina on kontrollikäynti eläinlääkärillä.Touhulassa tosin pitää poiketa kastelemassa kukkia ja kasvihuoneita jos aikoo tästä helleaallosta jotenkin selvitä.

 11.7.2021

Ja eipäs selvittykään Artun kanssa säikähdyksellä niinkuin aiemmin luultiin. Perjantaiaamuna oli tilattava eläinlääkärin vastaanotto kun kissan suusta valui koko ajan kuolaa niin että etumus oli märkä ja vaikutti myös siltä, että ruoan syöminen on jotenkin hankalaa.

Eläinlääkäri totesi Artun kielessä ison haavarepaleen ja osa kieltä oli kuoliossa. Ennuste ei vaikuttanut aluksi oikein lupaavalta, mutta päätimme kuitenkin, että leikkausoperaatiota pitää yrittää.Jo se, että kestääkö vanha kissa nukutusta oli kyseenalainen, mutta onneksi labrat oli hyvät ja päästiin tosi toimiin.Kielestä leikattiin kuollut osa pois  ja loppu kursittiin kokoon.Lääkkeiksi antibiootti ja kipulääke ja kissan hammastahna ja desinfiointiaine.HUH.....mitenköhän kissan suuta pystymme hoitamaan....? Kotihoito-ohjeista tärkein oli saada kissa syömään kipeästä kielestä huolimatta.

Nukutuksesta hyrännyt kissa oli tosi, tosi levoton ja seuraava yö meni kaikilta valvoessa. Arttu vaelsi levottomana koko yön ulko-oven ja ikkunan väliä ja kun sen sitten aamulla päästimme ulos ja ryntäili sinnetänne ihan pois tolalataan.Lääkäri olikin suositellut ulkoiluttamista valjaissa tai pitämään sen koko lääkekuurin ajan sisällä  ja kävimmekin  sitten  valjaat ostamassa koska sisällä sitä ei kyllä pysty kukaan viikkoa pitämään.

Valjaista Arttu vasta hermostuikin ja heitteli voltteja ja näytti siltä, että niissä se ainakin itsensä teloo.Ei auttanut vaikka oltiin ostettu "Rambo"-kuosiset valjaat 😉.Kuulemma vanha kissa ei enää osaa puolustaa itseään tarvittaessa ja siksi sitä pitäisi ulkoiluttaa valvotusti.Mutta totesimme hetimmiten, ettei vanha kissa kyllä enää uusia temppuja opi eikä se edes ole sellaista kissanelämää kuin mihin se koko ikänsä tottunut; eli kulkemaan vapaasti.

No mutta antibiootit ja kipulääkkeet saatiin ruiskutettua ohjeiden mukaan ja niin vain Arttu alkoi tervehtyä hetki hetkeltä.....ne on ne yhdeksän henkeä.....

Touhulasta tosin lähdettiin kotiin toipumaan sillä saunan nurkalla jo joku kollikissa kävi tänä aamuna mouruamassa.Taitaa Eteläisten kissoista olla liian suuri vaara jo meidän kiltille kaupukilaiskissalle.

Pääasia on, että saatiin hyvää hoitoa ja hyvät lääkkeet; eiköhän tämä tästä vielä iloksi muutu.

7.7.2021

Vanhentunut Arttu ei kovin kauaksi Touhulan pihalta kulje; niin ainakin olen luullut vaikken tiedäkään missä se aina yön aikana liikkuu.Mutta eilen aamuna kissa oli kadonnut ! Etsin sitä tien varrelta jos olisi jäänyt vaikka auton töytäisemäksi ja huutelin pitkin metsiä.Yleensä Arttu kipittää paikalle nimensä kuultuaan jos vain kaikki on kohdillaan.Koko aamupäivän oli huoli takaraivossa ja kauppareissukin tehtiin pikapikaa....

Puolen päivän aikaan Arttu ilmestyi talon alta tassu ja kaula verisenä ja vähän apaattisen oloisena.Mitään näkyvää vammaa ei ollut ja pikkuhiljaa alkoi ruokakin maistua ja häntä nousta taas pystyyn 😉.Olikohan ollut kylän kissojen kanssa tappelussa ? 

Onneksi selvittiin säikahdyksellä !

 6.7.2021

Touhulan kesäkeittiössä on yksi kestosuosikki ja se on savustettu kala uusien perunoiden kanssa.Kylkeen vain kermaviilikastike ja sitä herkkua voisi syödä vaikka joka päivä.Mutta vaihteluakin tarvitaan ja siksi kaivan esiin aina kerran pari kesässä sekä friteerauskeittimen että vohveliraudan. Vohveliraudalla syntyy sekä suolaista että makeeta (ihan ähkyyn asti) ja friteeraus takaa sen että lähes mikä tahansa maistuu hyvälle😋. Viimeksi kokeilimme fritata keittettyjä uusia perunoita  sipelirenkaiden kanssa.Nam !

 

Lihat jätetään pääasiassa pelloille syömään 😉

5.7.2021

Olen vahakankaiden ystävä. Mikään ei ole ulkona sen kätevämpi pöydän suoja.Helppo puhdistaa ja myös halpa uusia tarpeen tullen.Nyt ostin "istutuspöydälle" neliapila-kuosisen ja ruokapöytään puhtaan valkoisen.Vanhoja versioita en tokikaan heitä hukkaan vaan käytän niitä maalusalustana ja muuhunkin suojaukseen.

Toinen käteväksi osoittanut suoja on suihkuverho 😊. Tässä ulkopöydän liinana.

Kun kaiken säästää......

 

2.7.2021

Nyt alkaa kesä tuntua ihan kuin lapsuuden kesien mielikuvat....aina vain paistaa aurinko 😊.Eikä se ainakaan minua haittaa niin kauan kuin yöt on sen verran viileitä, että nukkuminen on levollista ja virkistävää.Kesäiset päivät kuluu ihan itsekseen oleillessa ja pihalla jotain pientä touhutessa.Arttu osaa kulkea varjopaikkojen mukaan ja hakee paikkansa joko talon tai puskan alta.

 Jos ei tänä vuonna kasvit saa riittävästi valoa ja lämpöä niin ei sitten koskaan.Kastelu nyt tärkeässä roolissa mutta onneksi ukkoskuuro silloin tällöin täyttää vesisaavit ja kaivosta sitten lisää jos sadevesi loppuu.

Ja totta näyttää olevan se, että kun yrtit kasvaa lähellä niitä tulee napsittua ruokaan kuin ruokaan.Erityisesti pidän tällä hetkellä oreganon ja salvian mausta ja tuore meirami kaalipadassa, nam.