15.07.2026

Edelliseen postaukseen viitaten voiko mikään olla yhtä hyvää kuin voissa paistetut kantarellit niin pitää todeta, että kova kilpailija on  savustettu lohi. Turhan harvoin otan savustimen esiin yksin ollessani vaikka tuollainen sähkösavustin on niin helppo ja nopea.

Ja aina onnistuu 

Nyt jopa suolaus meni ihan nappiin.

Touhulassa kesän ykköspaikkoja ulkona on tuo seinän vieresssä oleva tiskipöytäsysteemi. Siinä tiskaan aina jos ulkosalla  lämpötila pysyttelee  plussan puolella😊. Ja siinä keittelen väriliemet ja useimmiten myös ruoat.

Runkona on Ikean tiskipöytä ja tuota  helmarimpsua  uusin nyt kolmannen kerran. Ensimmäisen tein vanhasta suihkuverhosta ja sittemmin vahvasta puuvillakankaasta ja tämä ruutukangas löytyi vanhoista  kangasvarastoista.

Jonkun vuoden tuollainen kestää kesät talvet ja on sitten taas  helppo uusia. Kaapinovia odotellessa 😁
 

 14.07.2026

 Touhulaan kotiutuminen ei alkanut perinteisesti ruohonleikkurilla ajelulla vaan nyt lähdin ensimmäiseksi  metsään katsomaan onko se totta, että mustikat ja kanttarellit on jo poimittavissa. Suunnistin vahoille hyväksi koetuille tutuille paikoille. Mutta aikamoiset metsätyöt olivat kyseisellä alueella meneillään ja pelkäänpä pahoin , että jo pitkään hyväksi havaitut marja- ja sienimaastot muuttavat muotoaan ja kohta on haettava uusia apajoita.

Kapea metsätie pelottaa muutenkin jos joku tulee vastaan niin auton peruuttaminen on liki mahdotonta😨.

Mutta mustikat ON kypsiä. Ehkä olen saanut lapsena vaikea-asteisen mustikanpoiminta-allergian 😉kun metsässä oltiin siihen aikaan pitkään kerralla ja poiminen oli niin lapsesta aika puisevaa hommaa. Siksi poimin nykyään vain vähän kerrallaan. Nyt sen verran , että saan ainakin ripotella jogurtin päälle.

 Kanttarelleja jätin vielä kasvamaan , mutta sen verran sain poimittua, että iltaherkuttelu on taattu. Voissa sipulin kanssa paistetut kanttarellit ruisleivällä 😋.

Ei sen parempaa taida ollakaan...
 

  11.07.2026

Touhulan ja kaupunkikodin välillä ei ole kuin sellaiset  25 kilometriä eli nopeasti autolla sen matkan pyyhkäisee. En kuitenkaan suhaile sitä mennen tullen vaan kun menen Touhulaan niin olen siellä mieluusti vähän pidempään. Vähintään pari päivää.Jo itsessään sinne meno ja tulo on oma numeronsa.

 Touhulasta lähtiessä pitää muistaa sammuttaa ulkosähköt ja sulkea vesiposti . Lukita kaikki paikat.Ottaa roskat mukaan , katsella jääkaappia sillä silmällä ettei mikään jää pilaantumaan. Kerätä pyykit kaupunkiin pesuun. Kastella kasvit ja kukat.Pakata mukaan eestaas kulkeva läppäri, huilu, parhaillaan luvussa oleva kirja/kirjat, tekeillä oleva käsityö, hammasyökisko 😁. Ja nyt on jo kopassa mukana vähän tuoretta satoakin....raparperia, ruohosipulia, basilikaa, sitruunamelissaa, kesäkukkia. 

  Kun portti on suljettu ja matkaan olen päässyt ei pidä enää yhtään miettiä suljinko ja lukitsinko kaikki paikat 😉. Ne jutut menee niin rutiinilla. Ja sitten kun lähden kaupungista takaisin Touhulaan niin sama toistuu toisinpäin.....

 10.07.2026

Nyt on aika "esitellä" työn alla olleita betonitöitä . Niiden tekemisessä voisi sanoa, että työ tekijäänsä neuvoo. Eli kun ei paljon viitsi lukea mitään ohjeita tai neuvoja niin sitä mennään sitten sieltä.... kantapään kautta....

Kahvipöytäkin oli hetken aikaa katettuna pelkillä betonitöillä. 

Käytin Äidin vanhan tarjottimen jota hän oli käyttänyt kukkien alustana ja se oli jo päässyt ruostumaan vaikka ihan aitoa oikeaa Marimekkoa olikin .

En käyttänyt sitä varsinaisena muottina vaan päätin jättää valun siihen.

 

Kuvioksi pitsiliina ja ympärille lasipallukoita.Pitsiliinan öljysin ja sekin lähti ihan mukavasti kovettumisen  jälkeen irti.

Korjailin samaan syssyyn aiemmin tekemääni sillä olin tehnyt pinnan liian ohueksi sillä pikasementillä.

 Sain myös lisättyä siihen samalla vähän blingblingiä. Nyt on kaksi erilaista pöytäpintaa ; voi vaikka vaihdella👍 .Ne väsäsin kummatkin siitä hobby-askartelubetonista. Mutta sitten tositoimiin....eli siihen ihan oikeaan betoniin.

Siinä hommassa valumuotteina käytin muovisia elintarvikerasioita. Nekin öljysin ensin ruokaöljyllä jotta laatat varmasti irtoaa pois muotista . Olin poissa Touhulasta neljä päivää ja sillä aikaa olivat hyvin kovettuneet.Vesisateessa. 

 Kuviointi on abstraktia taidetta 😂.  Lasiosia piti vähän sienellä puhdistaa, mutta hyvin olivat tarttuneet kiinni eikä teräviä lasin pala reunoja ollut missään kohtaa.

Laatat löysivät heti paikkansa lintujen vesialtaan ja tuolikeinun maastosta.

 

 

 Ja tapani mukaan jään niin helposti koukkuun johonkin yhteen tiettyyn juttuun eli kyllä jotain muutakin ajattelin vielä  betonista kokeilla. Touhula on kuin tehty kaikkeen tuollaiseen hullutteluun.

 Ps. Emojien käyttämisestä varoiteltiin , mutta ihan helposti en osaa niistä luopua, mutta vähensin sentään ne jo ainakin puoleen ....onhan sekin jo jotain !

 09.07.2026 

Sääennuste lupaili jopa puoli päivää sateetonta 😉joten eikun  äkkiä Touhulaan ajamaan nurmikkoa. Ja kävi suorastaan tuuri sillä juuri kun sain valmista ja työnsin leikkuria varastoon niin taivaalta tippui  ensimmäiset sadepisarat. Jäi onneksi lyhyeksi tihkusateeksi.

En ole tainnut koskaan ennen heinäkuussa lämmittää mutta mikäs siinä kun puita on 😊.Tulta pesään.

Pelakuut olivat kärsineet ulkorappusilla liiasta sateesta ja liljat saaneet pahasti siipeensä. Niistä otin onneksi kuvan onneksi jo viime kerralla kun osasin aavistaa mitä tuleman pitää. 

 Ne ovat olleet pihamaan värikkäitä  energiapaukkuja.

Yksi ainut pioni ja nuppu olivat säästyneet rankkasateilta

Palava rakkaus huikentelee ja pyrkii korkeuksiin. ...katon harjalle asti . Vähempikin rakkaus riittäisi😍.

 

Kasvihuoneessakin jotain edistystä on tapahtunut.

Kurkut ja kurpitsat aluillaan

Ämpäritomaatti olikin näköjään keltaista lajiketta. Vain ämpäri on punainen😊.

Lehtikaali ja kaikki eri papuversiot voivat ainakin tällä hetkellä ihan hyvin. 

Paprikakin pilkistää jo vähän lehtien seasta.
 

 Ja  lämpötiloista ja kosteudesta huolimatta kesäisiä fiiliksiä on ainakin minulla  ilmassa 🍀.

  03.07.2026

Avokadoilla lankojen värjääminen poltteli mieltä sen verran paljon , etten malttanut kerätä enempää kuoria ja siemeniä. Kasassa oli 10 avokadon "jätökset" niin niistä sitten keittelin pienen liemen.Siemenet nuijin pieneksi vasaralla ja kuivatut kuoret palastelin pienemmiksi.

Olin lukenut että avokadosta saattaa saada hyvässä lykyssä punertavaa väriä , mutta ruskeaa nyt ainakin oli luvassa. 

Väriksi väittäisin "vanha roosa". Oikean värin saaminen kuvaan on haaste mutta siis ainakin minun mielestäni punertavaa on 😉. Ja harmillisesti vasta jälkikäteen luin, että jos liemeen olisi lisännyt soodaa olisi se tuonut  lisää sitä punertavuutta. Mutta ei hätää; pitää pistellä lisää avokadoja ja kokeilla uudelleen.

Toinen erikoinen kokeilu on maitohorma jota kasvaa yllinkyllin ihan takapihallakin.

Ensin ajattelin, että odotan sen kukkivan mutta malttamattoman päätin kokeilla keittää lientä ihan vain niiden vihreistä lehdistä. Kaksi yllättävää juttua. Ensinnäkin liemen kirkas keltainen väri. Ehkä odotin enemmänkin vihertävää.

Mutta värin lisäksi ihmetytti sen liemen  maitomainen rakenne. Ihan kuin olisi ollut sitruunakiisseliä. Mutta mitä sitä ihmettelemään kyseessähän on MAITOhorsma 😊.

Kirkkaan keltaista tuli langastakin ja tuosta kuvasta huomaa miten eri tavalla sama väriliemi tarttuu. Vasemmalla seiska veikkaa ja oikealla puuvillalankaa. Samassa liemessä ja yhtä pikän ajan.

Mesiangervo alkoi olla siinä vaiheessa, että keräsin kukkia ja uutin tuoksuliemen. Mutta kun minulla oli vielä yksi purettu lankavyyhti niin keitin sitten niiden lehdistä  väriliemen. Erityistä sen keittämisessä on se, että mesiangervo sisältää salisyylihappoa (heti tulee mieleen asperiini) ja sitä suositellaan keitettäväksi vain ulkona.

Ehkäpä ilmassa olikin vähän lääkkeenomainen tuoksu ja jos olisi ollut päänsärkyä niin olisikohan se parantunut tuossa tuoksussa 😊. Väristä tuli tässäkin tapauksessa voimakkaan keltainen ; se väri  näyttää nyt olevan kovasti "in" 😊.

Vasemmalla siis mesiangervo ja vieressä maitohorsmat.

02.07.2026

Suomalaiset tykkää ämpäreistä 😂ja niin toki minäkin. Tai niitä vain yksinkertaisesti kertyy aika helposti jos tarttuu vaikkapa  juuresämpäritarjouksiin tai Tokmannin "ämpärillinen" lankoja -tarjouksiin.  Naapurin jakelema vaaliämpärikin sattuu sopivasti erottumaan värillään porukasta.

Mutta ainakin Touhulassa niillä on aina käyttöä. On helppoa kun lankojen värjäyksessä on eri väriset ämpärit.

Yksi alunaliemeen, yksi huuhteluun ja yksi etikkaliemeen. Ei mene litkut sekaisin kun jokaislle on aina samat värit. Pipari- ja makeispurkit taas näppäriä liemien kanssa pelaamiseen.

Mutta tänä vuonna päätin käyttää ämpäreitä myös kasvihuoneessa. Pohjaan vain muutama reikä puukolla.
 

Sillä ajatuksella, että voin siitä tarpeen tullen siirrellä myös ulos. Sellaiseen ei nyt ole ollut tarve kun olen voinut oleskella niin tiiviisti kastelusta huolehtimassa.

Ja kastelusta puheenollen niin vettä sataa kuin saavista kaataen kuten eilen illalla niin mihinkäs muuhun sitä sadevettä kerätään kuin saaveihin ja ämpäreihin. 

Eli ei me niitä ämpäreitä suotta hamstrata 😁.