24.6.2019

Kaikenmoista tapahtuu yhteen syssyyn. Juhannuksen aatonaattona poikkesin kaupungissa kotona ja sydän pysähtyi hetkeksi sillä keittiössä oli vesivahinko ja ihan oikea "kelluva parketti".

Paikalle tuli sitten talonmiestä, isännöitsijää ja kuivatus- ja purkupartioita. Vika oli talon putkistossa ja onni onnettomuudessa , etten jättänyt kaupunkiin menoa juhannuksen jälkeen. Päästiin sittenkin aika vähällä ? Mutta nyt on mietinnässä keittiön uusiminen ja kuten sanottua niin materiaalien valinta EI ole mitenkään helppoa vallankaan kun asia tulee yllättäen eteen. No kuivaus on vielä menossa ja päätimme unohtaa asian Juhannukseksi koska asialle ei juuri nyt voi mitään.
Onneksi on kesä ja voidaan oleilla ihan kuinka pitkään vain Touhulassa.

Eilen illalla sitten Arttu-kissa joutui johonkin pinteeseen. Se kotiutui vaikeasti tassutellen ja koko kissa ihan pölyn ja lian peitossa. On nyt parannellut oloaan nukkumalla ja pesemällä itseään; onneksi kissoilla on niin monta henkeä 🐱mutta huolihan vanhasta kissasta aina on.Täällä maalla on niitä sudenkuoppia monenlaisia.

Yöllä meidät herätti sikeästä unesta nainen joka etsi koiraansa. Koira oli kuulemma nähty meidän pihassa.Hän pyysi myös lupaa pystyttää teltan pihaan ja aloittaa grillauksen; jos vaikka koira tulisi sen houkuttelema paikalle. Varsin kummallinen pyyntö ja kun ehdotin jotain muuta paikkaa kuin meidän piha lähti suuttuneena pois. Asia jäi kaivelemaan mieltä eikä uni oikein tullut enää silmään kun pohdin millä asialla nainen oikeastaan oli kun ei kuitenkaan koiraansa yhtään huudellut
Tänään on kylän raitilla kulkenut vähän erikoisen ja krapulaisen  näköinen joukkio koiraa etsimässä ???
Isovanhemmat asuivat aikanaan maalla paikassa jonne aina joskus poikkesi joku ulkomaalainen ja pyysi lupaa yöpyä teltassa heidän pihapiirissä. Yleensä lupa tuli ja mitään haittaa ei vierailijoista koskaan ollut......mutta aika olikin varsin  toinen....