perjantai 9. elokuuta 2019

10.8.2019

Eilen itkuhanat aukesivat kun Isän kuolemasta tuli kaksi vuotta ja Isän ikävä tuli niin liki. Ajatuksena pyöri , että saisipa viettää edes yhden päivän vielä Isän kanssa. Istua Touhulan  keinussa ja katsellla ja suunnitella kaikkea niinkuin aikoinaan meillä oli tapana.




 No luotan siihen, että Isä kulkee aina matkassa mukana.Touhulassakin.

Ei kommentteja: