6.10.2020

 

Touhulassa vietettävä aika alkaa taas muuttaa muotoaan.Elämä siirtyy pääosin kaupunkiin ja ainakin kaikenkaikkiaan sisätiloihin.Se tuntuu joka kerta vähän haikealta ja mietinkin miksi Touhulasta on tullut niin rakas ja tärkeä.

Parasta tietysti on , että sellainen paikka on olemassa.Että on tullut talo joskus ostettua 😊.Aluksi loputtoman kiihkeä puuhaaminen tutustutti talon saloihin ja "Eteläisten ihmeisiin ".Nyt tuntuu, että Touhula on juuri sellainen kuin haluan eli siitä on tullut näköiseni ja tarpeisiini sopiva.Edelleenkin tekemistä riittää lopun ikää mutta ihan pakko ei ole mihinkään.

 

 

Ihastelen edelleen kaikkea vanhaa jonka voi säilyttää; puhutaan sitten vaikkapa ovista tai lattia- tai kattolistoista.

 

Lattian jokainen kulumakohta tuntuu jalkapohjissa ja aina kun palaa kaupunkiin tuntuu ensin oudolta kun lattia onkin tasainen ja sileä.Huononäköisenäkin osaisi kulkea Touhulan muhkuraisia lattioita....tietää aina missä mennään 😉

On jo tullut monesti todettua, että kasvien viljely on kaukana omavaraistaloudesta mutta silti suuri onni on kun voi kerätä kasvimaalta satoa päivän ateriaan.

Tässä oman maan mangoldi, lehtikaali, tomaatti ja ruohosipuli kypsymässä . Ihan parasta 😋.

Ja saunominen liittyy tiiviisti Touhulan elämään. Lähes joka alkuilta sauna lämpiää ja kuitenkin vain sen verran että löylyt ovat lempeät ja lauteilla voi makoilla nautiskellen ja sitten huuhdella pois päivän pölyt.

Päivän puuhat on siis varsin yksinkertaisen arkisia ja siksi juuri niin mukavia !

 Touhulalle siis kiitos arjen luksuksesta !