28.07.2023

 

Koskelossa ei ollut tänä vuonna mustikoita juuri lainkaan ja siitä jäi minulle mielikuva, ettei mustikoita ole juuri missään. Lähdin Touhulan mustikkametsään lähinnä huvikseni, mutta yllätyin iloisesti kun metsä olikin sinisenään marjoja.

Ja kukaan ei ollut käynyt siellä aiemmin poimimassa ehkä samalla ajatuksella, ettei mustikoita tosiaankaan tänä vuonna ole.

Varsin nautinnollista poimintaa kun mustikat ovat juuri sopivan kypsiä ja kuivia eikä metsässä ollut edes hyttysiä tai paarmoja. Samankaltainen ideaali tulee vastaa harvoin; tuskin koskaan 😊.

 

Eli menkää metsään !  😉.

 

 26.07.2023

 

Viime viikonlopun aikana hyvin alkuunsa kasvanut lehtikaali oli syöty maan tasalle; mikä lie eläin sen löytänyt ja maukkaaksi todennut.

Suklaakirsikkaa ehdin maistaa yhden marjan verran ja loput meni "parempiin suihin".

Nyt kun omenapuut alkavat tuottaa hyvin satoa niin niihin iski muumiotauti 😖.

Sellaista se on "maanviljelijän" elämä. Tosin ei niin vakavaa mutta hitusen  harmillista. 

 

 

 Onneksi viinimarjat eivät vielä ainakaan kelpaa kellekään 😁 ja valkoiset viinimarjat ovat muutenkin hyvin suojassa värinsä vuoksi. Istutin pari vuotta sitten uudet viinimarjapensaat; punaisen, mustan ja valkoisen ja jokaiseen on tullut jo vähän marjoja. Vanhat pensaat alkavat olla jo tosiaankin vanhoja ja istutin uusia pensaita koska ne jos mitkään kuuluvat mielestäni mummonmökin pihapiiriin.

 

 

 25.07.2023

 

 

Touhulan ulkotiskipaikkaan kokeilin tehdä jo aiemmin vähän niinkuin koeluontoisesti verhoista näkösuojaa.Joku vuosi sitten.Vai liekö ollut viime kesänä ? Tavoitteena piilottaa tiskivälineitä ja kattiloita sun muuta sekä katseilta että sateelta.Silloin otin käyttöön vanhan suihkuverhon ja ajattelin , että se olisi hyvä materiaali kun kestää hyvin kosteutta. Ja näin toki olikin. Mutta minua on haitannut siinä se, että se erottuu liikaa ja tänään päätin sitten uusia sen vähän hillitympään tyyliin.

Uuden verhon tein kaapista löytämästäni aika napakasta kankaasta. Se nyt sitten kestää taas sen minkä kestää, mutta ainakin sain vähemmän huomiota herättävän viritelmän aikaan.

 

 

Ihanat krassit kukkii taas täysillä 💛

21.07.2023

 

Ihanan tuoksuisen kukkakimpun saa pöydälle kun katkoo mukaan muutaman mintun oksan.

 

 

Minttu valtasi aikoinaan kasvipenkkini ihan kokonaan .Vaikka ihan pieniä juurenosia jäi penkkiin niin sieltä se tuppasi pukkaamaan pintaan vuodesta toiseen.Siirsin sitä metsänlaitaan rehottomaan ja siellä se saa villiintyä miten tahtoo ja nyt aina on minttua tarjolla 😊. Vaikka vain ihan koristeeksi.

Toinen villiintyvä laji näyttää olevan villisuolaheinä. No nimikin sen kai kertoo 😌.

Söimme sitä alkuun paljon salaateissa ja lisäsin sitä vähän kaikkeen ruokaan.Kun olin sen verran pitkään pois Touhulasta se ehti jo kukkia ja nyt keräsin sitä pois penkistä ja kuivaan tuleviin tarpeisiin.

Pitääköhän sekin kohta siirtää kokonaan luonnon helmaan kasvamaan ? Villi mikä villi.

 

20.07.2023

 

Liiteristä tuli vastaan kauan aikaa säilytetty  vanha farkkukokoelma. Sieltä muuten pelastin yhden vanhan farkkutakkinikin; ai tämähän onkin kiva 😂.

 

 

Tein osasta aikoinaan lepotuolien päälliset ja siihen hommaan valinta oli oikea. Hyvin ovat kestäneet kulutusta. Siispä ompelukone esiin ja ulos.....

En ole pitkään aikaan mitään ommellut ja piti taas ihan tutustua uudelleen Touhulan koneeseen.Hyvin onneksi toimi.

Ensin kokeilin käyttää jo palasteltuja taskuja tuollaiseen seinävaatteeseen.

Ja kun ompelin siihen taustakankaan päätinkin jättää sen auki eli siinä on nyt sitten tilaa mille tavaralle tahansa. En tiedä jääkö se edes työkalukäyttöön, mutta aika sen näyttää.

Ja kun vauhtiin pääsin niin yllytin itseni olkalaukun tekoon vaikka tiesin, että se kyllä ylittää ompelutaitoni moninkertaisesti. Materiaaliksi valitsin joustokankaan jossa oli kuminauhavyötärö. Mistä lie  sellaiset housut meille tullut ?

Koko valikoitui sellaiseksi, että siihen mahtuu soittotunnille huilu ja nuotit ja vaikkapa nuottitelinekin jos tarvis vaatii.

Vuoriksi vanha pöytäliina.

 

Touhulan rullalankavalikoima oli vähänlainen ja monia eri värejä piti käyttää, mutta ei sen nuukaa kun itselle tulee ja tunnistaa ainakin omakseen 😉.

Sade ymmärsi pysyä pois juuri sen hetken, että sain homman valmiiksi ja palautettua ompelukoneen taas sisälle. Oli oikeastaan ihan kiva kokeilla ompeluhommia pitkästä aikaa.

 

 

 20.07.2023

 

Melkeinpä Touhulan naapuriin on avattu tilamyymälä 😊.

 

 

Sen viereisellä pellolla viljellään hunajamarjaa

 

 

Hunajamarjasta en ollut koskaan aiemmin kuullutkaan , mutta kun tutustuin asiaan niin sehän se vasta onkin terveellinen marjavaihtoehto. Sisältää paljon antioksidantteja ja vitamiineja.Päihittää jopa mustikan.

Marja muistuttaa mustikkaa , mutta on soikean mallinen ja vähän isompi. Maku on oikein aromikas. Hitusen happamampi kuin mustikka mutta vaikka nimi on hunajamarja niin ei yhtään liian makea. Sitä voi käyttää kaikkeen mihin mustikkaakin. Ostin myös tuollaisen jatkojalosteen eli hyytelön jota ajattelin käyttää kanan kaverina.

 Kuten tilapuodissa kuuluukin oli tarjolla myös käsitöitä ja ostin tervasaunatontun saunaan tuoksumaan.

 

Tilalla oli myös myynnissä hunajamarjataimia. Pitää harkita laittaisinko muutaman puskan kasvamaan  ?

19.07.2023

 

 

Tämä kuva tuoksuu taatusti mäntysuovalta 😉. Touhulan lähellä on sen verran hyvä matonpesupaikka , että käyn siellä ainakin kerran kesässä. 

 

 

Yksin sain tälläkin kertaa mattoni pestä, mutta kunnon emännät ovat ilmeisesti pesseet mattonsa jo aikaa sitten. Ja nuoremmat kai käyttävät viisaina mattopesulaa.

Äiti oli aikoinaan kova matonpesijä ja aikoinaan kesän puheenaiheet liittyivätkin siihen, että onko matot jo pesty, mansikat pakastettu ja mustikat poimittu 😁. Enää en rasitu mistään noista kesähommista vaan teen sen minkä milloinkin viitsin. Mattopyykkiä vain silloin kun se tuntuu mukavalta.

 

 18.07.2023

 

Kun tulen Touhulaan aloitan melkein aina jos sää sen sallii pihamaan "nurmikon" ajelulla. Moni on sitä mieltä, ettei mökillä saisi olla tuollaista puuhaa lainkaan, mutta minusta se on ihan mukava homma. Tunnin kun reippaasti ajelee niin piha pysyy siistinä viikon joskus kahdenkin 😉. Ei ole raskasta hommaa ja samalla tulee askeleita (joskin vähän pieniä sellaisia).

 

 

 

 Pihassa ja puutarhassa  kasvaa juuri nyt mukavasti tuollaista keltaista kasvia joka vuosi vuodelta lisääntyy; nimeä en tiedä eikä väliksikään, mutta kauniin näköistä eikä se juuri välitä vaikka joskus vahingossa sen päältä ajelee.

Toinen villisti kasvava maanpeittokasvi on itse joskus istutettu ; nyt se tosin valtaa ihan eri paikkoja kuin oli alunperin tarkoitus.

 

Suklaakirsikka tekee ensimmäistä kertaa vuosien jälkeen useampia marjoja. Yksi marja on jo liki kypsän oloinen ja yritän pitää varani, että ehdin maistamaan sitä ennen kuin joku linturosvo ennättää ensin.

 

 

Nyt on se aika kun kaikki rehottaa 😊.