29.08.2025

Syntymäpäivääni vietettiin "työn merkeissä" niinkuin ennen oli tapana lehti-ilmoituksiin laittaa jos ei halunnut vieraita kyläilemään. En tiedä auttoiko sellainen ilmoitus vai tuliko juuri se sama vierasjoukko joka olisi tuluut paikalle muutenkin.

No toki juhlistettiin merkkipäivää voileipäkakulla perinteiseen tyyliin. 

Kari on usein tehnyt voileipäkakun itse ja onhan se toki astetta maukkaampi tai parinkin astetta , mutta tämäkin kalainen ostokakku ajoi hyvin asiansa. 

Kun ollaan oltu useampi viikko pois Touhulasta niin kaikenlaista puuhaa piisaa. Mustat viinimarjat olivat justiinsa poimittavissa.

Ja hyvin kypsyneet karviaiset makeita kuin karkit.

                                          

Kasvihuoneesta ei tule tänä vuonna yhtään tomaattia tai kurkkua tai oikein mitään muutakaan. Pieni määrä papuja ja kesäkurpitsaa; ne on hetkessä pistelty poskeen. Ei edes niin hyvin monena vuonna satoa antaneet lehtikaali ja mangoldi itäneet lainkaan. Pieneen perunapenkkiin en ole vielä edes koskenut...jospa se yllättäisi positiivisesti 😉.

Mutta miten onnelliseksi tulinkaan siitä, että syysleimu puhkesi kukkaan  juuri nyt. Muistan Isänäidin tuoneen joskus syntymäpäivilleni kimpun syysleimuja omasta pihastaan ja tiesin että ne oli rakkaudella kasvatettu ja vaalittu ja oli iso kunnia saada niitä. Tunsin itseni silloin aikuiseksi; saatoin olla 10-vuotias 😁.
 

 

 28.08.2025

Keväällä Touhulaan palkattiin piikalikka.

 Vähän tuhdin puoleinen kyllä , mutta sitäkin tomerampi. Olevinaan. Ajan kanssa kävi sitten ilmi, että on pieniin päin ja kuinkas ollakaan laskettu päivä osuisi minun syntymäpäivääni eli 28.8. Niinpä ajattelin että antaa hänen nyt seistä tönöttää laiskotellen puskissa ihan vain ruokapalkalla.

MUTTA. Ei sieltä kuulemma mitään pikkupiikaa olekaan tulossa vaan ruoka on ollut tämän piikalikan heikkous.  No onneksi sentään tiesi, että mustat viinimarjat on MINUN herkkua ja niihin ei uskaltanut koskea 😁.

 Mutta toista kesää ei kyllä tätä tyyppiä ruokita. Saa hakea piian paikan jostain muualta 😂.

 

 01.08.2025

Funtsailin sen verran vielä tuota kasvivärjäyshommaa, että päätin kokeilla mistä saisin  aikaiseksi vihreää väriä.

Keräsin vadelman lehtiä (Marttojen ohjeen mukaan)

 

 Vuohenputken lehtiä (monen kasvivärioppaan mukaan)

 

ja saniaisen lehtiä (ihan vain huvikseni  😉)

 

Ja niin siinä sitten kävi....

....keltaista tuli TAAS . Nyt vähän enemmän kuitenkin okran keltaista.

  No ei se tietenkään haittaa; enemmänkin huvittaa 😊.

Puolen yön aikaan Touhulassa myllersi sellainen ukkonen, että oksat pois ! En muista niin pitkäkestoista ja voimakasta paikallaan pyörivää ukonilmaa  sitten lapsuuden. Ei minua sentään pelottanut yhtä paljon kuin lapsena , mutta nukkumisesta ei tullut  mitään kun taivas loimusi valkoisenaan salamoinnista ja jyrisi ja kumisi. Luonnon sotatila.

 

 

 31.07.2025

Vaikkei meillä olla mitenkäään ylenpalttisesti kärsitty kuumuudesta niin kyllä ilolla otetaan vastaan jo edes hituraisen viileämpi sää ja tuulenpuuskat ovat myös oikein tervetulleita.Touhulassa sadevesisaavit oli täpösen täynnä eli tänne oli piipahtanut reipas sadekuuro. Siitä kiitos !

Krassit olivat  kuivumisen partaalla, mutta nyt ilokseni kukkivat taas jo täyttä häkää. 

Hetken kävi mielessä pitäisikö kokeilla lankojen värjäystä krassin kukilla, mutta päätin jättää ne kuitenkin rauhaan. Kerään niistä yleensä siemenet ja kuivaan ne ja seuraavana kesänä taas samaan paikkaan kasvamaan ja kukkimaan. Kuulemma on hyvä pitää sama kasvupaikka vuodesta toiseen ja ainakin tässä vanhassa tynnyrissä ovat monia vuosia viihtyneet.

Mutta pitänee kertoa mitä maitohorman kukista sain aikaan. Odotin ehkä jotain liilan sävyistä. Ensinnäkin liemivedestä tuli  huolestuttavan ruskeaa , mutta yllätystä taas kerrakseen. Keltaistahan siitä lopulta tuli .
 

Luonto antaa justiinsa sitä mitä se antaa 💛💚.

 Kari näki keitokseni ja kysyi onko ne maitohorman varret tarjolla jossain ruoassa😃 . Varret ovat jo niin puumaisia, että niitä ei viitsi enää käyttää ruoanlaitossa. Nuorina ja pehmeinä versiona pisteltiin kyllä niitäkin menemään parsan tyyliin valmistettuna . Rentun ruususta on moneksi.

 

26.07.2025

Ihailen usein  lasten loputonta energiaa. Eilen oli ehkä kesän kuumin päivä ja me aikuiset hakeuduimme varjoon oleilemaan ja huokailemaan hellelukemisa , mutta pikkuneideillä oli virtaa ....jopa ihan luovaan toimintaan asti .

 

Touhulan "menuu-taulu" sai taas ihan uuden ilmeen

Arttu on kuvassa nurinniskoin 😁...siis piilossa kaupungissa.

Mukava teksti vasemmassa kulmassa "paras kesä" on juuri se mistä tunnistaa sen mukavan asian  miten lapset elävät tässä ja nyt. Heille helteinenkin  heinäkuun hetki voi olla ihan 🌞💛. Ja niin täynnä energiaa.... kun taas ....

               😁

 

 25.07.2025

 Sitä  saa mitä tilaa 😁

 

 

Oikealla kultapiiskulanka joka on hitusen vaaleampaa kuin mesiangervolanka. Mutta minusta tosi ihanat värit. Kummastakin kasvista käytin vain kukkaosat. Nyt odotan maitohorsman kukkia 🌺.
 

 

 

24.07.2025

Väriliemien keittely ei ehkä kuulosta ihan täydelliseltä hellepäivän hommalta, mutta kun sitä ulkona varjossa tekee niin välttyy turhalta hikoilulta. Eikä muunlainen tekeminen jaksa nyt oikein innostaa.

Koekeitoksen tein nyt metsäkultapiiskusta jota kasvaa siellä täällä Touhulan pihapiirissä.

 

 Ja toisen kokeilun mesiangervosta jota sitäkin on tarjolla ihan omasta takaa vaikka kuinka.

 

 Mesiangervo on muutenkin suosittu kasvi moneen juttuun. Kari käytti sitä joskus tuoksuaineena tehdessään itse saippuaa. 

Ja on sillä lääkinnällisikin vaikutuksia: "Mesiangervon teetä ja tinktuuroja on käytetty kuumeen, yskän, flunssan ja limakalvojen vaivojen hoitoon, ja sillä uskotaan olevan särkylääkkeen kaltaisia vaikutuksia. Se voi lievittää myös turvotuksia ja parantaa mielialaa." 

Minulla on tähtäimessä vain saada värillistä lankaa....keltaista toivon  kummastakin....no sehän nähdään.