torstai 28. elokuuta 2025

 

 29.08.2025

Syntymäpäivääni vietettiin "työn merkeissä" niinkuin ennen oli tapana lehti-ilmoituksiin laittaa jos ei halunnut vieraita kyläilemään. En tiedä auttoiko sellainen ilmoitus vai tuliko juuri se sama vierasjoukko joka olisi tuluut paikalle muutenkin.

No toki juhlistettiin merkkipäivää voileipäkakulla perinteiseen tyyliin. 

Kari on usein tehnyt voileipäkakun itse ja onhan se toki astetta maukkaampi tai parinkin astetta , mutta tämäkin kalainen ostokakku ajoi hyvin asiansa. 

Kun ollaan oltu useampi viikko pois Touhulasta niin kaikenlaista puuhaa piisaa. Mustat viinimarjat olivat justiinsa poimittavissa.

Ja hyvin kypsyneet karviaiset makeita kuin karkit.

                                          

Kasvihuoneesta ei tule tänä vuonna yhtään tomaattia tai kurkkua tai oikein mitään muutakaan. Pieni määrä papuja ja kesäkurpitsaa; ne on hetkessä pistelty poskeen. Ei edes niin hyvin monena vuonna satoa antaneet lehtikaali ja mangoldi itäneet lainkaan. Pieneen perunapenkkiin en ole vielä edes koskenut...jospa se yllättäisi positiivisesti 😉.

Mutta miten onnelliseksi tulinkaan siitä, että syysleimu puhkesi kukkaan  juuri nyt. Muistan Isänäidin tuoneen joskus syntymäpäivilleni kimpun syysleimuja omasta pihastaan ja tiesin että ne oli rakkaudella kasvatettu ja vaalittu ja oli iso kunnia saada niitä. Tunsin itseni silloin aikuiseksi; saatoin olla 10-vuotias 😁.
 

4 kommenttia:

Mummu Pirkanmaalta kirjoitti...

Kauniita kuvia ja oletpa ollut viisas 10-vuotiaana, kun ymmärsit, että ne oli rakkaudella kasvatettu!

Maija kirjoitti...

Hienot syntymäpäiväkukat. Kasvihuoneen ja muunkin sadon kanssa minullakin katastrofi. Joku oli vienyt perunatkin.

Terhi kirjoitti...

Varmaan Mammani on kieltänyt riittävän topakasti koskemasta hyvin vaalittuihin kukkapenkkeihin ja siitä sitten sen verran ymmärrystä, että ne ovat eri juttu kuin niityllä kasvaneet kukat joita sai kyllä poimia.

Terhi kirjoitti...

Tämä oli tosiaan ensimmäinen vuosi kun oikein mikään ei ottanut kasvaakseen ja juurikin tänä keväänä ajattelin, että nyt voisi panostaa :-).....lohduttaa tietysti vähän se, että muillakin meni yhtä kehnosti.Eli luonnon olosuhteille ei vain voi kerta kaikkiaan mitään.