14.12.2024

 

Niin tässä vilahti muutama syyskuukausi niin ettei tullut käytyä Touhulassa kuin pikaisesti kääntymässä.

 Oli luvattu reipasta lumisadetta (ja kyllä sitä vain yön aikana tulikin) joten ennen sitä Touhula oli aika panna lopullisesti talvipakettiin.

 

 Sitten kun lunta tulee paljon ei tiluksille ole enää menemistä tai pitäisi urakoida lunta säännöllisesti. Eli....

 Kevättä odotellen 💚.

 

 28.09.2024

 

Laitoin kokeeksi keväällä punaisten suippopaprikoiden siemeniä itämään ja hyvin siitä lähtivät kasvamaan ,mutta kasvukausi jäi liian lyhyeksi eli vihreiksi jäivät . Mutta eihän se haittaa.

 

 Vihreitä paprikoita voi hyvin käyttää ruoan valmistuksessa ja sopii hyvin patoihin ja kastikkeisiin ja kun me ei olla kovin nirsoja missään asiassa niin pilkon niitä myös salaatteihin. 

Kurpitsan meinasin kasvattaa isoksi lyhtymateriaaliksi, mutta nyt joku metsän eläin kävi sen kimppuun ja suojasin sen siksi tuollaisella häkkyrällä 😂. 

 

 Isäni teki tuon "suojakyprärän" Touhulassa ensimmäisenä keväänä  ensihätään savupiipun suojaksi kun naakat tuppasivat tehdä sinne pesää ja kun naakka on suojeltu lintu niin muuten olisi mennyt savupiipun käyttö tyystin pannaan jos olisivat ehtineet majoittua piipun päälle  niinkuin olivat monina aikaisempina tehneet. Hormissa olikin  jätesäkillinen linnunpesäpuruja. Myöhemmin kun hormia alettiin käyttää niin piippu suojattiin ihan oikealla metallikehikolla.

Pienet tyypit kyllä mahtuu noin isoista reiistä sisään, mutta ainakin vielä kurpitsa on saanut rauhassa kasvaa. Ja voihan se lyhty olla vähän pienempikin 🎃.

 

 25.09.204

 

Touhula on menossa pikkuhiljaa talvipakettiin 😉. Jos vaikka syksymmällä siellä tulisi oltuakin niin ulkona oleskelu alkaa olla jo vähänlaista. Mutta yksi oikea Touhulan häpeäpilkku saatiin korjattua ennen talven tuloa.

 

Onneksi tuo näkymä on ollut ainoastaan metsän suuntaan 😱.
 

Kari teki vuonna 2013 puuliiterivaraston ja siinä kohta jäi katto pellittämättä. Laitettiin pressu suojaksi ja sitten seuraavana vuonna uusi pressu  jne jne. NYT 11 vuoden jälkeen oli aika poistaa monta kerrosta suojapressuja  ja tilalle tuli peltikate. Saatiin reipas nuorimies Leevi avuksi ja homma oli päivässä paketissa.

Sää oli vielä kesäisen lämmin, tukipuut sopivan mittaisia ja peltiä oikein laskettu määrä ja työ sujui kuin tanssi. Joskus niinkin 😁.

 

 20.09.2024

 

Nyt kun näitä Touhulan ruokavastoja koluan niin pakastimesta löytyi verilettuja. Ne eivät ole minusta oikein kesäruokaa mutta nyt kun on viileämpää niin hyvältä maistuivat ja tietysti runsaiden  puolukoiden kera.

Eipä ole tullut syötyä noita naismuistiin.

Ja minulla oli kaapissa jemmassa yksi sellainen "pieni" kahvipaketti= 250 g ja  joka tällaiselle kahvikissalle tuntuu aika naurettavan pieneltä. Äkkiä käytetty 😉.Mutta sitten ajattelin, että ennen usein ostettiin "varttikilo" kahvia ja nuo vanhat kahvipurkitkin ovat juuri siksi niin pieniä. Hyvä jos ruo 250 g siihen kokonaan edes mahtuu.

 Kahvi oli arvossaan (jos se on nytkin suht arvokasta) mutta kaiken kulutus oli muutenkin maltillisempaa.  Nyt kaikkea myydään tuplapakkauksissa ja extra large-kokoisia  ja mitä muuta ihmisistä sitten tulee kuin extra large 😂.

 

19.09.2024

 

Kesällä kun ajelen Touhulaan poikkean matkalla yleensä ruokakauppassa ja ostan sen mitä milloinkin siellä tarvitsen. Nyt päätin sivuuttaa kauppareissun kokonaan ja pyrkiä syömään kaapit tyhjiksi ja puutarhan paljaaksi. Paras olisi jos ei juuri mitään jäisi keittiön kaappeihin talveksi. Ja kun oikein koluaa niin .... löytää puutarhastakin vielä jotain  syötävää. Talviomenatkin alkaa olla nyt parhaimmillaan. Lajike on nimeltään "Juuso" ja se on maultaan samalla kirpeä ja makea. Vasta monen vuoden jälkeen se alkoi tehdä kunnon satoa.

Ja kesän viimeiset kukat maljakkoon

 

Ja yritän tänä vuonna kerätä myös auringonkukan siemeniä talteen. Olivat niin komeasti kukkivia tänä kesänä.

Eihän se ota jos ei annakaan 👍.

Sakea sumu peittää tänään aamulla  koko tienoon. Selkeä syksyn merkki sekin.

 18.09.2024

 

Touhulassa kävi nokisutari ja vähänkös huvitti että oli juuri silloin  perjantai ja 13. päivä ja vieläpä "tapaturma"-päivä ja kaiken lisäksi satoi ihan kaatamalla. Eli ei ihan parhaat olosuhteet.

Nuohooja oli minulle uusi tuttavuus, mutta hienosti meni ja hän jopa kehui tulisijojen kuntoa ja sanoi , että minulla oli ollut aikoinaan hyvä muurari asialla. Muurari Lasse olikin jo eläkkeellä ja vaikka jalka ei enää juuri noussut niin oli sitä vanhaa tietotaitoa paljon. Se onkin kyllä tarpeen kun vanhaa taloa uudistetaan.

Kolme vuotta saa taas mennä eteenpäin. Tosin saunan arinan voisi kyllä uusia ennen sitä. Saunaa käytetään niin paljon , ettei ihme jos jotain uusittavaakin löyytyy.

Prikulleen oikeaan aikaan sutari kävikin sillä heti nuohouksen jälkeen oli tarpeen laittaa tulet uuniin. Syksy tulee vähitellen väkisinkin. Touhulan katuvalokin on jo sytytetty portin pieleen.

 

 11.09.2024

 

Vaikka aurinko helottaa ja on lämmintä on vääjäämättömästi ajateltava, että kyllä se syksy sieltä jossain kohti tulee ja yllättää sateella ja kylmällä ilmalla. Joten pikkuhiljaa aloin jo pistää Touhulaa syksykuntoon ja sen myötä mietin mitä kannatti tänä vuonna kasvattaa ja mitä sitten ensi vuonna.....

 Papuja syötiin sitä tahtia kuin niitä tuli ja enemmänkin olisi voinut olla. Ne olisivat hyviä pakastettaviakin. Ja ehdottomasti paras paikka niille on kasvihuone. Joten ensi vuonna tupla-annos kasvihuoneeseen 👍.

Samoin lehtikaali kasvoi hyvin kasvihuoneessa ja sehän pärjää ihan pakkasiin asti joten se saa rehottaa vielä jonkin aikaa. Ajattelin kokeilla tehdä  joku päivä lehtikaalikääryleitä. Nyt kun lehdet on jo tosi isoja.

 

 

No vanha tuttu kesäkurpitsa on taattua tavaraa ja tänä vuonna yirtän kasvattaa myös ihan "oikean" kurpitsan. Toki ihan vain mahdollista kurpitsalyhtyä varten 🎃.

 

 

Ja nyt alkavat metsäneläimetkin jo kiinnostua mitä kasvimaalta löytyy. Nakertakoot.

 

 

Ei se yhtään haittaa kun itsellekin riittää ihan tarpeeksi.

Ja se runsas satoinen  kurkku onkin jo käsitelty moneen kertaan😉, mutta ensi vuodeksi itselle muistutukseksi, että mangoldi unohtui tänä keväänä tyystin ja se on aina menestynyt hyvin ja niin mukava syötävä sekin. Ja pärjää maassa pitkälle syksyyn.

Perunoita ei ole vielä "nostettu" , mutta pieni rivi niitäkin on aina paikallaan. Tämän vuoden lajikkeesta ei tietoakaan kun laitoin maahan niitä mitä jääkaappiin oli jäänyt.

Omenoita tuli juurikin sopivasti meidän tarpeisiin, luumuja ylenpalttisesti, viinimarjat (punainen, musta ja valkoinen) ja karviaiset menivät kaikki hyötykäyttöön joten ne kaikki saavat kasvaa jatkossakin samaan malliin. 

Touhulan kasvimaa ja puutarha saa siis jäädä kohta odottamaan seuraavaa kasvukautta. Näillä eväillä mennään😉. Ja nyt alkoikin juuri sopivasti sataa.....

 

 

 31.08.2024

 

Tänä vuonna yksi ja ainut luumupuu tuottaa hurjasti luumuja. Puusta tulee ihan mieleen oliivipuu. Luumut ovat pieniä, makeita ja hurjan hyvän makuisia.

Puu on kasvanut turhan isoksi luumut pitää poimia sitä mukaa kun ne putoavat /ravistetaan maahan.Puusta poimiminen on liian haastavaa.

 

 

Paljon niitä syödään sellaisenaan tottakai, mutta osa pitää jotenkin jatkokäsitellä. Kokeilin nyt sellaista kikkaa, että kun kiven poistaminen on aika hankalaa eli hedelmälihaa jää turhan paljon kiven ympärille niin keitin vielä kivetkin 😂 ja siivilöin ne ja siitä syntyneen mehun ja hedelmälihan sitten käytin hilloon.Keinonsa kullakin.

Suurin osa luumuista on vielä puussa joten pitänee keksiä lisää käyttötarkoituksia. Toki naapurin vanha herra saa myös oman osansa (vatsantoiminnan takaamiseksi 😉) mutta liika on liikaa siinäkin.

 

 

 27.08.2024

 

Ja vielä vaan jatkuu kurkkujutut 😁eli Touhulan keinun viereen istuttamani taimet olivat KURKKUA. Nyt alan jo epäillä siemenpussien sisällön oikeellisutta. Mutta hällä väliä kun kerran hyvin kasvaa .....taitaa olla pieniä avomaankurkkuja jotka tähän puskaan ilmaantuu.

 

 Ja toinen ihmetyksen aihe on metsässä kasvavat punaiset viinimarjapensaat. Eihän se sinäänsä ole ihme kun lintujen mukana sinne leviävät vaan se , että vaikka niitä ei kukaan lannoita tai leikkaa ja huolehdi niin niin yhtä lailla marjoja tulee.....nuo nyt poimin talteen.

 

 Ja miksei linnut niitä sieltä metsästä syö ??? kun niin kuitenkin niin mieluusti puutarhan pensaat tyhjentävät. Luonto ON ihmellinen 💚.

 

 16.08.2024

 

Muistin ykskaks , että nyt jos koskaan on aika kokeilla lankojen värjäystä kanervalla. Keväällä keittämäni vanhat värjäyslitkut heitin nyt pois ; ne olivat jo pilaantuneita.

Poikkesin siis lähimetsään kanervia poimimaan ja niihän aina käy , että kun ei mene varsinaisesti sienestämään niin juuri silloin niitä nenän eteen osuu. Ja kun ollaan sellaisella alueella jossa käy paljon väkeä marjastamassa ja sienestämässä en malta jättää pieniäkään seuraavalle löydättäväksi vaikka välillä olisikin kiva jättää rauhassa vielä kasvamaan.

 Pienet kanttarellit pikkelöin ja loput sitten syödään viikonloppuna muodossa tai toisessa. Muuten olisin paistanut ne jo hetimmiten, mutta hammasoperaation jälkeinen antibioottisuuvesi vie makuaistin niin totaalisesti, etten maista mitään eli ei kannata valmistaa mitään omaa herkkua; hukkan menisi.

 

Langan värjäys  oli yllätys jälleen kerran. Kanervasta tulikin kauniin keltaista 💛. Oikeastaan juuri sellaista kuin toivoin keväällä värjätessäni ilmaantuvan väripadasta. Ja kuten niin monta kertaa olen todennut juuri se on niin hauskaa kun ei tiedä mitä milloinkin mistäkin tulee. 

 

 Kanervasta tosin odotin jotain ihan muuta 😂.

 

 14.08.2024

 

Eilen oli "sadonkorjuupäivä" ja pikkuisen pitää aina pullistella jos jotain saa kerätyksi omasta takaa.

 

 Lehikkaalia, papuja, suolaheinää ja muutama puusta jo pudonnut omena.

Ja käytiin Karin= sienioppaan kanssa sienimetsässäkin ja saatiin tatteja, haperoita ja kanttarellaja. Ei vielä suurta määrää, mutta hyvän sienisoosin verran.

Yllättäen osa puolukoistakin oli jo ihan kypsiä.

Suunnittelemastani mustikkapiirakasta tuleekin ilmeisesti yhdistetty mustikkapuolukkapiirakka 😋.

 

 10.08.2024

 

Tässä vuosien saatossa on tullut hehkutettua kerran jos toisenkin sitä miten paljon pidän elokuusta. Aurinko on vielä lämmin, muttei niin polttava, hyttyset vähenee, "pehmeästi pimenevät" lämpimät illat, sato kypsyy, koulut alkaa ja alkaa taas sellainen tavallinen arkinen "järjestäytynyt" elämä. Uimahallikin aukeaa ja soittotunnit alkaa.

Ja mikä vetää vertoja kauniille heilimöivälle pellolle. Sen tuoksu on ihan omanlaisensa. Kypsä vilja. Pikkuisen ehkä jo haikeuttakin ilmassa, mutta ihan vain aavistus.

Olisipa elokuu vaikkapa puolen vuoden mittainen 😁.

 

 07.08.2024

 

Ykskaks alkaa kaikki hyötykasvitkin rehottaa. Kurpitsa lähti jo ihan omille teilleen...

 

 

 

Ja papusato ja lehtikaalisato on tänä vuonna hyvä kun ovat saaneet kasvaa kasvihuoneessa. Kotilot ei onneksi osaa avata ovea 😂.

 

Kurkku ehti kuivua aika pahasti kun olin vähän huolimaton sen kastelussa , mutta kyllä siitäkin saadaan satoa ihan omiksi tarpeiksi. Ja kaupungissa rehottaa myös yksi kurkkupenkki kun sekoitin kurkun ja hajuherneen taimet keskenään 😉.

 

 

Ja nyt vasta hoksasin, että minullahan kasvaa mäkimeiramia eli oreganoa 😊. Olin siirtänyt sen mintun kaveriksi ns. joutomaalle ja siellä se rehottaa ja on varsinainen ilonlähde pölyttäjille. Silloin kun sen siirsin luulin sitäkin mintuksi. Kukat on pienet ja aika vaatimattomia , mutta joko väri tai tuoksu kerää paljon pörriäisiä. Laitoin toki nipun kuivamaan ihan mausteeksikin.

Ja omenoitakin on luvassa puiden rajusta leikkauksesta huolimatta tai ehkä juuri siksi 

Kyllä elokuu on ihanaa aikaa 😍.

 

 31.07.2024

 

Touhulassa oli sadonkorjuuta eli karviaisia ja mustia viinimarjoja sai jo kerätä parempaan talteen.

Ja kohta alkaa olla kesäkurpitsaakin niin että varmasti riittää 😉. Sitten sitä syödäänkin ihan joka muodossa ja olen sitä joskus jopa pakastanut ja käyttänyt sitä sitten mm. sosekeitoissa ja sämpylätaikinoissa. Pääosin syödään tietysti tuoreena.

Karviaiset on kyllä ihan hyviä sellaisenaan ja talvella tapaan syödä niitä puolijäisenä eli osan laitan pakkaseen ja osasta keitän karviaischutneytä. Se on kiva lisä kanalle ja lihalle. Mustaviinimarjat keitän pääosin hyytelöksi. Mehuja kun meillä ei vain tule käytettyä kun ei juoda koskaan limsojakaan. Muutama mustaviinimarjamehupullo on hyvä kuitenkin olla varastossa. Flussakaudella sitä sitten juodaan lämpimikseen hunajalla makeutettuna. Toivottavasti sitä ei kuitenkaan tarvita ensi talvena😁.

 29.07.2024

 

 

Sadetta saadaan miten milloinkin ja välillä on pakko turvautua ulkona letkulla kasteluun. Minulta lipsahti puutarhaletku käsistä ja kun menin sulkemaan hanaa huomasin miten hauskasti sateenkaari muodostui juuri niin, että kasvihuone näyttäisi olevan sateenkaaren päässä eli siellähän tunnetusti se aarre on kätkettynä 😉.

 

Kaikenlaista kasviksiahan sieltä tulee; aarteita nekin 💚. Lisää vesiasiaa....

Touhulan pihapiirissä on yksi sinne sopimaton esine. Vesiposti.

Vesipostin kaivautin pihaan kun pihan kaivo oli tullut jo tiensä päähän. Ensimmäisinä vuosina toin juomavedet mukanani. Vaihtoehtoina oli kunnostuttaa kaivo tai tuoda vesijohto omalle tontille.Nykyään kaivon vettä voi käyttää enää vain kasteluvetenä ja kuivina kesinä sekin uhkaa loppua.

 Vesipostista saa siis " ihan oikeaa vesijohtovettä"  eli sitä samaa mitä kaupungissakin käytetään. Tuo vehje on toiminut moitteettomasti talvellakin kunhan sen muistaa sulkea käytön jälkeen kunnolla, ettei jäädy.Vesilaitoksen miehet olisivat mielellään tuoneet veden sisälle asti, mutta sen homman stoppasin tykkänään. Parempi pitää vesi pois talosta kokonaan  ainakin niin kauan kun jaksan kantaa vedet sisään.

Mutta varsinaiseen asiaan.....kovin rumannäköinen on tuo metallimötikkä ja " tilauksessa" on ollut jo useamman vuoden saada siihen jonkinlainen pikkumökki sen päälle. Ongelmana on , että sen pitäisi aueta kolmelta sivulta ja vesipostimökistä tulisi siten aika massiivinen eli kumpi sitten onkaan parempi ?

 

 26.07.2024

 

Vallankin Touhulassa touhutessa ongelmana on se pahuksen puhelin. Pidän mielelläni leggingsejä ja t-paitaa puuhatessa tai sitten mekkoa ja kun niissä ei ole taskuja niin .....puhelin on aina missä milloinkin. Eikä minua nyt aina tarvitse saada kiinni puhelimitse, mutta ihan oman turvallisuuden kannalta olisi ihan hyvä jos puhelin olisi siellä missä itsekin.

Olin aloittanut kutomaan sukan vartta , mutten ollut kovin pitkälle vielä päässyt ja siitä nyt sitten muotoilinkin puhelinpussin. Tein mahdollisimman pitkän ripustusnauhan niin , että se riittää vaikkapa selän puolelle tai puseron sisään tai vaikka housujen kauluksen alle.

 

Aika sen näyttää miten pussukka toimii.....

 25.07.2024

 

 

Punamultamaali loppui , mutta ainakin liiterin julkisivu sai uuden maalipinnan. Jatkan sitten takaosiin kun sellainen into taas joskus  iskee 😊.

 

Ovikranssi on tähän hetkeen sopiva auringonkukka. Suosikkikukkiani.

 

Kukat on jo vähän kulahtaneet, mutta ajattelin käyttää ne vielä kertaalleen. Ulkona ja kaukaa katsottuna menettelee 😉. Minulla on jäänyt pitopalveluvuosista paljon tuollaista koristelurekvisiittaa jota yritän käyttää pois milloin mihinkin.

Ja hyönteishotelli vaihtoi myös paikkaa

Kovin suosituksi ei tämä hotelli koskaan tullut, mutta jospa paikan vaihto tuo uusia asukkeja 🐝.

Ja harvoin olen odottanut ukkosta tai sadetta niinkuin tällä vikkolla. Lupailtu on ; montakin kertaa . Touhulan sateet kiertävät kuitenkin kaukaa ; mitä nyt muutama hassu pisara on päässyt maahan asti. Ukkosta on kyllä selkeästi ilmassa , mutta kauas pilvet karkaavat......

 

 24.07.2024

 

Touhulassa jatkuu liiterin punamultamaalaus ja sen tieltä piti kaivaa pois yksi varsin huonosti menestynyt kukka/kasvipenkki. Kyseiseen kohtaan olen istuttanut vuosien saatossa ainakin kaksi kertaa viinirypäleen taimen, muutaman kerran ruusun ja ties mitä muuta ja kaikki ne kuolevat viimeistään talven aikana. Kun itse asiassa kuvittelin, että etelä seinustalla ja liiterin seinän suojassa olisi kelpo kasvupaikka mille vain.

Tänä vuonna tilasin ihan Ruotsista asti kukan siemeniä. Poikkeuksellisesti. Kyseistä kukkaa kehuttiin kovasti kasvien värjäyksessä ja siitä sitten innostuin.

 

 

Säästin siemenpussinkin kun ajattelin, että kerään siihen sitten kukan siemeniä tai ainakin osaan tilata lisää jos oikein kaunista väriä kukista saadaan langoille.

Ja siemenet istutin siihen mielestäni hyvään paikkaan.

Lopputulos on enemmän kuin surkea. Aluksi kasvoivat ihan hyvin, mutta sitten joku eläin niistä kiinnostui eikä juuri mitään jäänyt jäljelle 😕.

 

 

Eli kyseinen kukkapenkki sai nyt ihan suosiolla lähteä. Kun mikään kasvi tai kukka ei siinä kerta kaikkiaan viihdy.

 

 

Ja nyt liiterin ovesta puuttuu vielä se tärkeä asia; eli kranssi 😁. Työn alla.

 19.07.2024

Kuka aloittaa ulkona maalaushommat naistenviikolla kun jo vanha kansa tiesi, että naistenviikolla sataa enempi tai vähempi. Ilmankosteuskin 110 % .Sadetta ja ukkosta ennustettiin koko päiväksi. No riskejä pitää ottaa 😂 ja oikeastaan se ostamani punamultamaalipönikkä poltteli mieltä niin paljon, että ajattelin ainakin kokeeksi aloittaa liiterin maalauksen. Voihan sitä pitää taukoa kun sataa....jos malttaa 😊. 

Tällä kertaa onni suosi rohkeaa ja muutamaa vesitippaa lukuunottamatta selvisin maalaushommissa alkuun  kuivin nahoin jos ei nyt hikipisaroita oteta huomioon.

 

 

 Punamulta on mukava maalattava ja Kari "lainasi" tähän hommaan hyvän pensselin. Meillä on käyty vuosia "pensselipeliä" eli minä ostan aina sellaisia halpoja suteja nipun ja Kari taas hankkii kunnon välineitä. Minä käsittelen tai siis paremminkin en käsittele pensseleitä maalauksen jälkeen juuri mitenkään kun taas Kari kyllä huoltaa omansa hyvin. Kari jaksaakin päivitellä minun leväperäistä touhua 😊. Mutta täytyy todeta, että kyllä nyt sujui maalaus hienosti "ammattivehkeellä" . Jo kolme lyhyttä seinää selätetty 👍. Ja kun kuvaa katsoo niin oivaltaa, että täytyyhän nuo valkoiset nurkka- ja räystäslaudatkin maalata....

 18.07.2024

 

Vähän kyllä yllätyin, että sekä punaiset , että valkoiset viinimarjat olivat jo täysin poimimasta vaille. Karviaiset ja mustat viinimarjat saavat vielä kypsyä jonkin aikaa.

 

 

Viinimarjoista voi olla montaa mieltä. Kari sanoo, että happamia ja minä vastaan , että terveellisiä. Se keskutelu on lyhyt ja ytimekäs 😉. Ja sitten marja-annos syödään kiltisti jogurtin seassa.

Luulin, että kotilot olivat jo vähentyneet, mutta kun olin ajellut nurmikon niin sieltähän niitä alkoi taas ilmaantua. Yhden satsin hävitin , mutta uusia ilmaantuu ....

 

Tämä tyyppi keikisteli ulkovaasin reunalla.

 17.07.2024

 

Pikainen käynti Touhulassa todisti, että sielläkin on kaikki hyvin eikä onneksi mikään kasvi ollut täysin nuukahtanut veden puutteesta. Suklaakirsikassa alkoi olla jo punaisia marjoja; siitä se kisa lintujen kanssa taas alkaa. Kuka ehtii ensin 😉.

 

 Ja kasvihuoneessa rehotti ripirinnan kurkku, paprika, lehtikaali ja papu.

Näyttäisi siltä, että tänä vuonna kotiloita on edes hiukan vähemmän ja ainakin kasvihuoneen kasvit ovat saanet olla rauhassa niiden järsimiseltä. Mutta kyllähän nyt  kaikenlaista puuhaa piisaa kun on ollut taukoa juhannuksesta asti.....ainakin viinimarjat ja karviaiset alkavat odottaa jo poimijaansa.

 

 03.07.2024

 

Eilen ajella huristeltiin Hämeenlinnaan ja takaisin eli autossa piti istua reippaat viisi tuntia. Käytiin kotona vain kastelemassa kukat ja lukemassa vähäiset postit mutta pääkohde oli Touhula jossa vaihdettiin uusi sähkömittari. Nyt sähkölaitos pystyy mittamaan tarkemmin sähkönkulutusta.

Touhulassa olivat kasvit ja kukat pärjänneet ihan hyvin.

 

 Arttu jäi Koskeloon talon vahdiksi ja ihan hyvin se oli pärjännyt itsekseen koko päivän.

Tosin oman kopin vahtiminen on se kaikkein tärkein tehtävä 😻.