30.08.2025

Ennenkuin aloitin Touhulan ylipitkää heinikkoa ruohonleikkurilla jyystämään niin poimin piha-alueelta kaikki sienet. Nyt ei sienten lajikkeella ollut väliä tai sillä onko syötävä vai myrkyllinen sillä niistä keittelin kuinkas muuten.....lankojen värilientä. Itse asiassa keitoksesta tuli ajan kanssa kyllä oikein hyvä sienisopan tuoksu, mutta päätin olla kuitenkin viisas ja jätin kuitenkin maistamatta.

Puretusaluna oli jo loppu ja kokeilun nyt jotain ihan uutta juttua. Touhula kun on ollut aiemmin sepän koti ja takomo niin sieltä on löytynyt paljon ruostunutta rautaromua.

Niitä etikkavedessä liottamalla saadaan rautavettä jota voi myös käyttää puretusaineena. Sitä lisäsin aika varovasti lankojen keittovaiheen lopussa.

Langasta tuli kauniin ruskeaa. Sointuu hyvin aiempiin keltaisiin sävyihin.

 Nyt kun sienestysaika on vasta aluillaan voi koppaan kerätä erikseen ihan kaikenlaisia sieniä. Toiset syötäviksi ja toiset värjäykseen 👍.
 

 

 29.08.2025

Syntymäpäivääni vietettiin "työn merkeissä" niinkuin ennen oli tapana lehti-ilmoituksiin laittaa jos ei halunnut vieraita kyläilemään. En tiedä auttoiko sellainen ilmoitus vai tuliko juuri se sama vierasjoukko joka olisi tuluut paikalle muutenkin.

No toki juhlistettiin merkkipäivää voileipäkakulla perinteiseen tyyliin. 

Kari on usein tehnyt voileipäkakun itse ja onhan se toki astetta maukkaampi tai parinkin astetta , mutta tämäkin kalainen ostokakku ajoi hyvin asiansa. 

Kun ollaan oltu useampi viikko pois Touhulasta niin kaikenlaista puuhaa piisaa. Mustat viinimarjat olivat justiinsa poimittavissa.

Ja hyvin kypsyneet karviaiset makeita kuin karkit.

                                          

Kasvihuoneesta ei tule tänä vuonna yhtään tomaattia tai kurkkua tai oikein mitään muutakaan. Pieni määrä papuja ja kesäkurpitsaa; ne on hetkessä pistelty poskeen. Ei edes niin hyvin monena vuonna satoa antaneet lehtikaali ja mangoldi itäneet lainkaan. Pieneen perunapenkkiin en ole vielä edes koskenut...jospa se yllättäisi positiivisesti 😉.

Mutta miten onnelliseksi tulinkaan siitä, että syysleimu puhkesi kukkaan  juuri nyt. Muistan Isänäidin tuoneen joskus syntymäpäivilleni kimpun syysleimuja omasta pihastaan ja tiesin että ne oli rakkaudella kasvatettu ja vaalittu ja oli iso kunnia saada niitä. Tunsin itseni silloin aikuiseksi; saatoin olla 10-vuotias 😁.
 

 

 28.08.2025

Keväällä Touhulaan palkattiin piikalikka.

 Vähän tuhdin puoleinen kyllä , mutta sitäkin tomerampi. Olevinaan. Ajan kanssa kävi sitten ilmi, että on pieniin päin ja kuinkas ollakaan laskettu päivä osuisi minun syntymäpäivääni eli 28.8. Niinpä ajattelin että antaa hänen nyt seistä tönöttää laiskotellen puskissa ihan vain ruokapalkalla.

MUTTA. Ei sieltä kuulemma mitään pikkupiikaa olekaan tulossa vaan ruoka on ollut tämän piikalikan heikkous.  No onneksi sentään tiesi, että mustat viinimarjat on MINUN herkkua ja niihin ei uskaltanut koskea 😁.

 Mutta toista kesää ei kyllä tätä tyyppiä ruokita. Saa hakea piian paikan jostain muualta 😂.