24.04.2026

Kun Touhussa ollaan paljon ulkona ja puuhataan kaikkea niin ruokaenergiaa tarvitaan ja ruoka myös aina maistuu täällä niin hyvälle. Silloinkin kun asuin ja elin yksin niin kokkailin aina itselleni ihan "oikeaa" ruokaa.  Siksi kai, että tykkään kokkailla ja myös siksi että kaipaan joka päivä lämpimän aterian. Niin siis myös Touhulassakin.

Stansta jo aiemmin kyselikin poikkeaako ruokapolitiikka mitenkään Touhulan ja kaupunkikodin välillä. No ainakin aika yksinkertaisia ruokia täällä yleensä valmistan. Eilen leivinuunissa oli pakasteseitä sipulin ja tomaatin kera ja se hautui siellä hissukseen sillä aikaa kun olin ulkona. Seurakseen se sai valmista aurinkosalaattia ja raejuustoa. Saunan jälkeen söin siitä loput ja kauraisia karjanpiirakoita 😋vielä perään.

 Kesällä ruoka valmistuu pääosin ulkona mutta nyt kun lämmitän joka tapauksessa leivinuunia ja keittiön puuhellaa niin siinä samalla se ruokakin valmistuu.Mikroa ei ole eikä luultavasti koskaan tulekaan; niin kiire ei täällä koskaan saa olla ettei ruokaa ehtisi lämmittää.

Käyn ruokakaupassa tänne tullessa ja niillä sitten pärjään sen ajan kun täällä yhteen syssyyn oleilen. Menen kotiin sitten kun ruoka loppuu....toteaa Kari.

Jos ruoka on yksinkertaista ja helppoa niin siitä pidän huolen, että täällä syön aina vain minulle mieleisistä  astioista. 

Petrattavaa on vielä kahvikupin kohdalla. Edelleen hilloan  niitä "vieraskahvikuppeja" kaapissa.
 

Voisihan sitä edes ne päiväkahvit juoda ihan "oikeasta" Eeva-tädiltä perityistä kahvikupeista.

 Keittokirjaa harvemmin käytän , mutta sellainenkin on. Äidiltä peritty.

Ja todella paljon aikoinaan selattu ja sutattu ja löytyy sieltä mm. nuorena tyttönä usein leipomani yhden munan kakku.
 

Vähän on rapatessa roiskunut😂. 

Mutta makaronivellin ohjetta siitä ei löydy (Hannin onneksi ja Pöllön ja minun onneksi 😉)